Toimeentulotuen uudistuksen jälkeisen ensimmäisen reilun puolen vuoden aikana yli 35 000 tuensaajaa sai Kelalta kehotuksen ilmoittautua työllisyyspalveluihin ja yli 20 000 kehotuksen hakea ensisijaisia etuuksia. Kumpaakin kehotusta noudatti noin 12 500 tuensaajaa. Alennettua tuen perusosaa saaneiden joukossa korostuvat muun muassa miehet, yksin ja vanhemman luona asuvat sekä Suomen kansalaiset.

Helmikuussa voimaan tullut toimeentulotukilain muutos lisäsi perustoimeentulotuen velvoittavuutta. Jos tuensaaja ei ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hae ensisijaista etuutta Kelan kehotuksesta huolimatta, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 prosentilla.

Helmikuusta elokuuhun Kela antoi tällaisia kehotuksia yhteensä noin 50 300 henkilölle. Samaan aikaan perustoimeentulotukea sai reilut 245 000 täysi-ikäistä henkilöä.

Kehotuksia saaneista noin 35 400 tuensaajaa sai kehotuksen ilmoittautua työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi ja noin 20 600 kehotuksen hakea etuutta, kuten työttömyysturvaa tai muuta ensisijaista tukea. Osa sai kehotuksen molemmilla perusteilla.

– Huomionarvoista on, että ennakoiva ohjaus ensisijaisille etuuksille ja työnhakuun on toiminut hyvin, ja suuri osa asiakkaista on toiminut oikein ilman erillistä kehotusta, toteaa toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl Kelasta tiedotteessa.

Tilastot ensimmäiseltä puolelta vuodelta lakimuutoksen jälkeen paljastavat, millaisissa ryhmissä kehotukset, kehotusten noudattaminen ja alentamiset korostuvat keskimääräistä enemmän.

Työllisyyspalveluihin kokoaikaisen työn hakijaksi ohjattiin 14 prosenttia aikuisista perustoimeentulotuen saajista. Ikäryhmistä korostuvat nuoret aikuiset: 18–24-vuotiaista tuensaajista lähes joka neljäs (23 %) sai kehotuksen ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja 25–34-vuotiaista joka kuudes (17 %).

Työnhakijaksi ohjatuissa korostui lisäksi muun muassa vanhemman luona asuvat (29 %) ja miehet (17 %). Suomen kansalaisia ja kotimaankielisiä eli väestötietojen mukaan suomea, ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia ohjattiin hieman keskimääräistä useammin työnhakijoiksi.

Ensisijaisten etuuksien piiriin puolestaan ohjattiin hieman keskimääräistä useammin muiden maiden kansalaisia ja vieraskielisiä.

– Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että vieraskielisillä ei välttämättä ole ollut yhtä hyvää käsitystä kuin kotimaankielisillä siitä, mihin etuuksiin heillä voisi olla oikeus, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Työnhaun laiminlyönnin perusteella kehotuksen saaneista reilu kolmasosa (35 %) vältti alentamisen korjaamalla laiminlyöntinsä ja hieman useammalta (39 %) alennettiin perusosaa laiminlyönnin vuoksi vähintään yhtenä kuukautena maaliskuusta syyskuuhun.

Kehotuksen noudattaminen oli keskimääräistä yleisempää 18–24-vuotiailla ja 55–64-vuotiailla, naisilla, puolison kanssa asuvilla, yhden aikuisen lapsiperheillä, muiden maiden kuin Suomen kansalaisilla, vieraskielisillä sekä taajaan asutuissa kunnissa asuvilla.

Alennetun perusosan saaminen työnhaun laiminlyönnin perusteella oli puolestaan keskimääräistä yleisempää 25–44-vuotiailla, miehillä, yksin tai vanhempansa luona asuvilla, Suomen kansalaisilla, kotimaankielisillä sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvilla.

Ensisijaista etuutta hakemaan kehotetuista lähes kaksi kolmesta (61 %) vältti perusosan alentamisen hakemalla ensisijaista etuutta ja lähes joka viidennellä (18 %) alennettiin perusosaa vähintään yhtenä kuukautena.

Perusosan alentamiselta välttyivät ensisijaista etuutta kehotuksen mukaisesti hakemalla keskimääräistä yleisemmin 35–44-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat, puolison kanssa tai lapsiperheissä asuvat sekä muut kuin Suomen kansalaiset.

Perusosaa alennettiin ensisijaisen etuuden hakematta jättämisen perusteella vähintään kerran selvästi keskimääräistä yleisemmin miehiltä ja vanhemman luona asuvilta.

– Lakiuudistuksen tavoitteena on ohjata ihmisiä työllisyyspalveluihin ja hakemaan ensisijaiset etuudet ennen toimeentulotukea. Näyttää siltä, että tavoite ensisijaisten etuuksien hakemisesta on toteutunut paremmin kuin työllisyyspalveluihin ohjaaminen, vaikka sinnekin on saatu ohjattua ihmisiä, sanoo Korpela.

Maalis–syyskuun aikana toimeentulotuen perusosaa alennettiin vähintään kerran yli 16 000 henkilöltä. Heistä 61 prosentilla alentaminen tehtiin useampana kuin yhtenä kuukautena, ja 18 prosentilla eli yli 2 900 henkilöllä perusosaa alennettiin vähintään viitenä seitsemästä tarkastelukuukaudesta.

Täysi perusosa yksin asuvalle on 578,43 euroa kuukaudessa ja 50 prosentilla alennettuna se on 289,22 euroa kuukaudessa eli 9,64 euroa päivässä. Perusosalla asiakkaan pitää kattaa jokapäiväiset välttämättömät menot, kuten ruuan, hygienian, vaatteet, puhelinlaskut ja paikallisliikenteen.

Toistuvat perusosan alentamiset olivat keskimääräistä yleisempiä miehillä, yksin ja vanhemman luona asuvilla, Suomen kansalaisilla, kotimaankielisillä ja pienemmillä paikkakunnilla asuvilla.

Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä toimeentuloa eikä ole muutenkaan kohtuutonta. Tällä perusteella jätettiin alentamatta tuen perusosaa vähintään kerran lähes 3 100 henkilön kohdalla.

– Tuen alentamiseen liittyvä harkinta on erityisen vaikeaa silloin, kun alentaminen jatkuu pitkään, asiakastiedot ovat hyvin niukat tai kun kyse on asiakkaista, joilla on heikentynyt toimintakyky. Pitkittyvä alentaminen on merkki avuntarpeesta, jonka ratkaisemiseksi tarvittaisiin usein yhteistyötä sosiaalipalveluiden ja muiden viranomaisten kesken, Ståhl korostaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)