Turun historiallisen suuren joukkoliikenneratkaisun selvitykset ovat nyt julki. 67 kaupunginvaltuutettua päättää viimeistään kesäkuun 15. päivä, pohjaako kasvavan Turun joukkoliikenne tulevina vuosina raitiotiehen vai superbusseihin.

12 kilometrin mittaisen raitiotien rakentaminen kaupunkiin maksaisi kaikkinensa 530–540 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään jo tarvittavan kalustonkin, jonka kustannuksiksi on arvioitu 65–75 miljoonaa euroa.

Kalustoa voisi kuitenkin käyttää jopa 40 vuotta.

Superbussiin nojaavan joukkoliikenteen toteuttaminen maksaisi 241 miljoonaa euroa, mutta siihen liittyy kaupungin mukaan merkittäviä epävarmuuksia ja todellisena vaihteluvälinä pidetään 205–259 miljoonaa euroa. Superbussikaluston käyttöikä on 10–15 vuotta.

Molempien vaihtoehtojen rakentaminen kestäisi suurin piirtein yhtä kauan, sillä myös superbusseille rakennettaisiin kaupunkiin omat kaistansa ja pysäkkinsä.

Turku päätti jo 2009, että joukkoliikenteen raskaimmin kuormitetut linjat nojaisivat jatkossa raitiotieliikenteeseen.

Turun organisaatiossa keskitytään edistämään ratikan paluuta Turkuun. Tästä on myös poliittisesti ollut useita vuosia yhteinen näkemys tehtävien selvitysten myötä, vaikka ratikan vastustajiakin päättäjistä löytyy.

Raitiotiestä ehdittiin tehdä 16 vuoden aikana jopa kolme yleissuunnitelmaa, joiden pohjalta lopulta syntyi maanantaina julkaistu toteutussuunnitelma.

Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen painottaa, että jos Turku päättää liittyä raitiotiekaupunkien joukkoon Helsingin, Vantaan, Espoon ja Tampereen joukkoon, ei päätös kaada Turun taloutta.

– Raitiotien rakentamisen vaikutus per vuosi on suhteellisen pieni. Ratikka ei vie kaupunkia konkurssiin, sillä sen lisäkustannus on keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Se on käytännössä Turulle sama kuin Raisiolle on keskisuuri kouluhanke, Heikkinen sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että superbussi on raitiotietä kannattavampi, koska investointi on halvempi ja myös sillä saadaan toivottuja myönteisiä vaikutuksia.

– Myös superbussivaihtoehdolla olisi haluttuja kiinteistövaikutuksia, joskin ne toteutuisivat hitaammin kuin ratikkaratkaisun kanssa ja kaupunkikehityksen osalta vaikutukset olisivat pienemmät kuin raitiotiellä.

Molempien vaihtoehtojen myönteiset vaikutukset johtuvat siitä, että Turussa on tehty päätös, jonka mukaan Varissuolta satamaan kulkevan joukkoliikennekäytävän alueelta ei myydä maa-alueita, vaan ne vuokrataan, jolloin maanvuokratulot pitkällä aikavälillä ylittävät investointien kustannukset.

Heikkisen mukaan Turun ongelma ei olekaan mahdollinen raitiotieinvestointi, vaan rakenteellinen alijäämä, jota valtionosuusuudistuksen kaatuminen vielä heikentää. Tällä hetkellä kaupungin tulosvaikutus on kääntymässä positiiviseksi vasta 2048.

– Käyttökatteemme eli palveluiden aiheuttamat kustannukset ja kaupungin saamat tulot eivät ole oikeassa suhteessa, Heikkinen huomauttaa.

– Mutta ei ole sellaista vaihtoehtoa, että emme tekisi mitään, koska kaupungin väkiluvun on ennustettu nousevan 250 000 asukkaaseen. Me tarvitsemme kouluja, päiväkoteja ja joukkoliikennettä, hän jatkaa.

Selvityksistä kerätään kevättalven aikana lausunnot, jotka kootaan yhteen maalis–huhtikuun aikana. Turku järjestää myös kansalaispaneelin joukkoliikenneratkaisusta helmikuun lopussa. Myös sen tulokset julkaistaan maalis–huhtikuussa. Huhtikuusta kesäkuuhun on poliittisen keskustelun aika.

Vielä viime helmikuussa uutisoitiin, että raitiotien toteuttamissuunnitelman kustannusraami on 386 miljoonaa euroa. Tuolloin Turun raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski vahvisti, että viime huhtikuussa valitut valtuutetut voivat luottaa kustannusten olevan alle 400 miljoonaa euroa.

Nyt raitiotien ja varikon rakentaminen maksaakin 456,2 miljoonaa ja kalusto päälle.

Mitä on tapahtunut?

Saarikoski perustelee kustannusnousua sillä, että suunnitelmasta piti tehdä toteutuskelpoinen, eikä mahdollisen raitiotieratkaisun laadusta haluttu tinkiä.

Turku toivoo, että jos kaupunginvaltuusto päättää viimeistään kesäkuussa rakentaa raitiotien Turkuun, kuittaa valtio noin 27 prosenttia kokonaiskustannuksista. Päätöstä valtion osallisuudesta voidaan kuitenkin odottaa aikaisintaan 2028 vuoden 2027 eduskuntavaalien ja MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) päivittämisen jälkeen.

Myös superbusseihin on kaupungin kehittämispäällikkö Juha Jokelan mukaan todennäköisesti mahdollista saada valtion tukea.

Jenni Lepänrinne