Maahanmuutto Suomeen laski toista vuotta peräkkäin. Ulkomailta muutti Suomeen viime vuoden aikana 50 060 henkeä. Maahanmuuttoja oli viime vuonna 13 195 vähemmän ja maastamuuttoja 1 706 vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2023 Suomeen muutti jopa 73 236 henkeä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta.

– Maahanmuutto on edelleen korkealla tasolla. Vuonna 2025 maahanmuuttojen määrä oli tilastointihistorian kolmanneksi korkein, kun vuonna 2023 se oli korkeimmillaan. Tällä hetkellä olemme maahanmuutossa samoissa lukemissa kuin vuonna 2022, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari sanoo tiedotteessa.

Myös nettomaahanmuutto oli viime vuonna mittaushistorian kolmanneksi korkein, 34 853 henkeä. Väestönkasvua ylläpiti tämä muuttovoitto ulkomailta.

Eniten Suomeen muutti Ukrainan kansalaisia, 8 388 henkeä. Ukrainalaisten maahanmuutto kuitenkin myös laski reippaimmin edellisvuodesta, 5 607 henkilöllä. Seuraavaksi eniten Suomeen muutti Filippiinien (2 701) ja Sri Lankan (2 435) kansalaisia. Myös muista Etelä-Aasian maista tulleet olivat muuttotilaston kärjessä.

Maahanmuutto väheni selvästi Venäjän (1 270 henkeä) ja Filippiinien kansalaisilla (1 066 henkeä). Eniten lisääntyivät Iranin kansalaisten muutot, 154 henkilöllä.

Ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 14 124 maassa vakinaisesti asuvaa ulkomaiden kansalaista sai viime vuonna Suomen kansalaisuuden. Tämä oli uusi ennätys. Vuonna 2024 kansalaisuuden saaneita oli 11 512. Edellinen ennätys oli tässäkin vuodelta 2023, jolloin kansalaisuuden saaneita oli 12 224.

Suomen kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan eniten Irakin kansalaisille (1 960), ja toiseksi eniten Venäjän kansalaisille (1 491). Kolmanneksi eniten kansalaisuuden saaneiden joukossa oli Syyrian kansalaisia, 1 282.

Viime vuonna syntyi 2 115 lasta enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lapsia syntyi yhteensä 45 835. Syntyvyys kasvoi vuodesta 2024, sillä viime vuonna ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30, kun vuonna 2024 se oli 1,25.

– Vaikka ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku 1,30 on korkeampi kuin vuosina 2023 ja 2024, se oli silti tilastointihistorian kolmanneksi matalin. Pientä elpymistä syntyvyydessä kuitenkin nähtiin kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko se tänä vuonna, toteaa yliaktuaari Joonas Toivola.

Syntyvyys Suomessa oli viime vuonna korkeinta Keski-Pohjanmaalla (kokonaishedelmällisyysluku 1,62), Pohjanmaalla (1,58) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,56). Matalinta syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,13), Kymenlaaksossa (1,18) ja Etelä-Karjalassa (1,22). Vuoteen 2024 verrattuna syntyvyys nousi eniten Ahvenanmaalla (+0,25).

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote nousi pojilla 79,8 vuoteen ja laski tytöillä 84,7 vuoteen viime vuonna. Poikien elinajanodote piteni 0,2 vuodella ja tyttöjen laski 0,1 vuodella.

– Miesten elinajanodote nousi uuteen ennätykseen. Elinajanodotteet ovat viimeisen kahden vuoden aikana nousseet koronaa edeltävälle tasolle, kun koronan vuoksi niissä on ollut heiluntaa. Vuonna 2025 nousu vaikuttaisi ennakkotilaston mukaan hieman normalisoituneen, Rantakari kertoo.

Kuolleiden määrä oli viime vuonna 59 030, mikä on 763 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on kolmanneksi suurin sitten sotavuosien.

Solmittujen avioliittojen määrä kasvoi myös vuonna 2025: niitä oli 529 enemmän kuin vuonna 2024.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)