Metsäteollisuuden puukauppatilastot viime vuodelta osoittavat, että puukauppoja solmittiin merkittävästi aikaisempia vuosia vähemmän. Alemmalla tasolla puukauppamäärissä päädyttiin viimeksi vuonna 2020. Erityisesti syksy ja loppuvuosi olivat tilastoissa poikkeuksellisen hiljaista aikaa.

Puun kysyntä ja hinta määrittävät monelle sen, milloin oman metsän kohdalla puukaupat tulevat ajankohtaiseksi. Viime vuoden aikana solmittiin Metsäteollisuus ry:n puukauppatilastoinnin perusteella 30 miljoonan kuution edestä puukauppoja. Määrä on yli kahdeksan miljoonaa kuutiota vähemmän, kuin vuotta aikaisemmin.

Metsänomistajien näkökulmasta tiedolla on merkitystä. Taustalla on useita syitä, mutta selkeimmin selitykset löytyvät teollisuuden puolelta.

– Teollisuuden kysyntä puulle on ollut laskussa viime kesästä lähtien. Kiireisempien kauppavuosien jälkeen on kauppamäärissä tultu alaspäin. Metsänomistajat ovat myyneet edellisvuosina paljon puuta, joten on luonnollistakin, että kauppahalut myös tarjontapuolella ovat vähentyneet hinnankin laskiessa, MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen kommentoi tiedotteessa.

Metsänomistajat tekevät puukauppaa pitkälti oman metsän hoitotarpeiden mukaisesti. Valtaosa metsien kuutiomääristä saadaan harvennushakkuista. Puuta voi päätyä samasta metsästä massa-, saha- tai energiateollisuuden raaka-aineiksi.

Oman metsän puukaupasta saatava korvaus riippuu aina ostajasta. Tilastot kertovat vain kunkin alueen puukauppatilanteista ja keskiarvotietojen välillä on paljon vaihtelua. Puukaupasta saatava rahamäärä selviääkin vasta tarjouksia vertailemalla. Puun tapauskohtainen hintataso selviääkin laittamalla puukauppoja vireille.

– Puun hinnoissa oltiin vuoden lopussa esimerkiksi havutukkien osalta pitkälti vuoden 2024 hintojen läheisyydessä. Kuitupuun osalta hinnat ovat laskeneet vuoden 2023 tasolle. Puukauppaa suunnittelevien kannattaa aina kilpailuttaa kauppansa. Puukauppatarjouksien hintatasoissa on ollut hurjasti eroja, Karttunen muistuttaa.

Alueelliset metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien apuna puukaupoissa ympäri Suomea. Yhdistyksien avulla metsänomistajat voivat kilpailuttaa eri ostajaehdokkaat.

– Eri ostajat katkovat puut eri lailla ja tämä voi vaikuttaa merkittävästi puista saatavaan hintaan. Eroja löytyy myös eri alueiden välillä, joten alueosaaminen on tärkeää. Puukaupassa on monta ammattiosaamista vaativaa osa-aluetta, kuten leimikon suunnittelu, kilpailuttaminen ja valvonta, joten siinä metsänhoitoyhdistyksen ammattiosaaminen on paikallaan.

Tulevalle vuodelle Karttunen ei voi tehdä ennustuksia kilpailulainsäädännön ohjeistuksen takia. Luonnonvarakeskuksen loppuvuoden tekemässä ennusteessa kuitenkin ennakoitiin, että tukkipuun kysyntä ja vuosittainen keskihinta pysyisivät lähestulkoon muuttumattomana sahatavaraa lopputuotteena mukaillen. Maailmanpoliittiset ja taloudelliset muutokset saattavat muuttaa käyttäytymistä nopeastikin, ulkomailla ja kotimaassa. Geopoliittinen riski on kasvanut alkuvuodesta.

– Sellun kysyntä on yksi selkeimpiä seurattavia tilastoja kemiallisen metsäteollisuuden kysynnän kehittymisessä, joka vaikuttaa myös kuitupuun kehitykseen. Metsänomistajan talouteen vaikuttaa kuitenkin eniten tukkipuun hinta, joka on riippuvainen sahateollisuuden menestyksestä. Metsänomistajalle tärkeintä on oman metsän kokonaisuuden hallinta ja oikea-aikaiset hoitotoimet, jotka usein ovat syitä puukauppoihin ryhtymiselle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)