Suomessa syntyy kaksosia vuosittain noin 600 perheeseen. Vuonna 2024 Suomessa syntyi 543 kaksoset. Vuodesta 1990 alkaen monikkolasten eli kaksosten, kolmosten tai nelosten syntyvyys nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin kaikista synnytyksistä Suomessa. Monisikiösynnytysten osuus on nykyisin noin 1,35 prosenttia kaikista synnytyksistä.

Suomen Monikkoperheet ry:n mukaan kaksoset sekä heidän vanhempansa kohtaavat usein erilaisia ennakkokäsityksiä kaksosuudesta sekä monikkovanhemmuudesta. Ennakkokäsityksiä ovat muun muassa, että kaksoset näyttävät aina samalta, pukeutuvat samalla tavalla tai ovat vähintäänkin samankokoisia ja toistensa kaltaisia. Virheellisesti voidaan myös väittää, että kaksossisarukset ovat persooniltaan täysin samanlaisia, he lukevat toistensa ajatuksia tai että heidän vanhemmillaan on aina lähtökohtaisesti raskasta.

Kaksosuus ja kaksoset ovat aina inspiroineet niin tiedettä, taidetta kuin erilaisia kansantarujakin. Kaksosuuteen liitetään usein myös monenlaisia kulttuurisia merkityksiä. Kaksosuus on kuitenkin itse kaksosille usein varsin tavallinen ja arkipäiväinen osa elämää.

– Kaksosuus kiinnostaa kaikissa yhteiskunnissa. Kaksosuuteen on eri aikakausina ja eri kulttuureissa liitetty muun muassa supervoimia tai yliluonnollisuutta. Erilaisista kaksosista eniten muiden huomiota saavat identtiset kaksoset, jotka usein muistuttavat toisiaan ulkoisesti. Tämä aiheuttaa monenlaisia reaktioita ja väärintulkintojakin, kertoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula tiedotteessa.

Suomen Monikkoperheet ry juhlistaa kaksosia ja kaksosuutta viisipäiväisellä teemaviikolla, joka käynnistyy valtakunnallisena Kaksosten päivänä 2. helmikuuta. Järjestö julkaisee teemaviikon aikana sosiaalisen median kanavillaan monipuolisesti kaksosuutta esimerkiksi kulttuurisena ilmiönä sekä tieteellisenä tutkimuskohteena käsittelevää sisältöä. Kampanjan sosiaalisen median aihetunnisteina toimivat vuonna 2026 #KaksostenPäivä2026 ja #MiksiKaksosuusKiehtoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)