Pyhä Birgitta oli keskiajan Suomessa arvostettu pyhimys, jonka vaikutus näkyy niin ihmekertomuksissa kuin Naantaliin vuonna 1438 perustetun birgittalaisluostarin raunioissa. Monitieteinen teos Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa (toim. Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti) tarjoaa uusinta tietoa birgittalaisuudesta ja Pyhän Birgitan merkityksestä silloisessa Turun hiippakunnassa.

Keskiajan Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta on jättänyt jälkeensä rikkaan kulttuuriperinnön ja elinvoimaisen tutkimuskentän.

Monitieteinen kokoomateos Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa johdattaa nykylukijan myöhäiskeskiajan ihmisten elettyyn uskoon, ajatteluun ja kokemusmaailmaan. Keskiajan historian, taidehistorian sekä kieli- ja musiikkitieteiden tutkijat avaavat näkymiä Birgitan ja birgittalaisten henkiseen, hengelliseen ja aineelliseen perintöön, joka ulottui Suomessa koko Turun hiippakunnan alueelle. Naantalin birgittalaisluostari oli merkittävä monimuotoisen kulttuurisen vuorovaikutuksen keskus.

Birgitan maine pyhimyksenä, fama sanctitatis, levisi nopeasti myös Suomeen. Jo vuoden kuluttua siitä, kun hänen jäännöksenä saapuivat Vadstenaan Roomasta, on Suomestakin kirjoitettu muistiin ihmekertomuksia. Birgitta oli siten tärkeä pyhimys täällä jo ennen kuin hänen luostarinsa perustettiin Naantaliin.

Uusimman tutkimustiedon ohella teos tarjoaa johdatuksen keskiaikaisiin tekstilähteisiin ja birgittalaisen kulttuuriperinnön tutkimushistoriaan Suomessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)