Suomalainen kulttuuri on syntynyt Turussa. Tämä on vanha hokema. Totuuspohjaakin on, sillä Suomen vanhin koulu, Katedralskolan i Åbo täyttää ensi vuonna 750 vuotta.

Turussa kun ollaan, koulun perustamisjanakohdasta ei ole täyttä varmuutta, kuten ei ole kaupunginkaan perustamisesta. Se tiedetään, että Turun tuomiokapituli perustettiin vuonna 1276 eli myös tuomiokapituli juhlii ensi vuonna 750 vuotta. Tuomiokapitulien yhteydessä on ollut lähes aina koulu huolehtimassa pappiskoulutuksesta. Joten tuomiokapitulin perustamista voidaan pitää myös katedraalikoulun lähtökohtana. Varmaa on, että koulu on ollut olemassa vuonna 1326.

– Olemme tulleet siihen tulokseen, että vuosi on 1276, perustelee koulun alumnijärjestön puheenjohtaja Anna Aalto.

– Sen mukaan menemme. Me juhlimme 750 vuotta.

Katedralskolan ei kuitenkaan ole Suomen tai Turun ensimmäinen koulu. Titteli lankeaa Pyhän Olavin dominikaanikonventille, luostarikoululle, joka oli Kaskenmäessä, ja joka perustettiin vuonna 1249.

Katedralskolan on joka tapauksessa Suomen vanhin koulu, joka on toiminut katkeamattomasti vuosisatojen ajan. Turun palon jälkeen vuonna 1827 koulu siirtyi kolmeksi vuodeksi Raumalle mutta toiminta jatkui ilman taukoa.

Katedralskolanista tuli Suomen ensimmäinen lukio vuonna 1630. Se toimi pohjana Turun Akatemialle, joka perustettiin vuonna 1640 ja joka jatkaa nykyisin olemassaoloaan Helsingin yliopistona.

– Koulutus ja sivistys ovat saaneet alkunsa Katedralskolanista, summaa rehtori Marianne Pärnänen.

Koulun nimi ja toiminnan laajuus ovat vaihdelleet historian saatossa. Nykyisin Katedralskolan on ruotsinkielinen lukio, ainoa Turussa. Opiskelijoita on noin 350. Nykyinen koulurakennus, joka koostuu useasta eri rakennuksessa on vuodelta Turun palon jälkeiseltä ajalta mutta koulun alla on perustuksia vanhemmista rakennuksista.

Katedralskolan juhlii merkkipaalua läpi vuoden. Alkuvuosi on pyhitetty menneisyydelle, kevät ennen ylioppilaskirjoituksia tulevaisuudelle, syksy nykyhetkelle. Juhlat avataan 7. helmikuuta. Tulevaisuuspäivä, johon on kutsuttu kaikki turkulaisten lukioiden opiskelijat, on 4. maaliskuuta Logomossa.

– Peter Sarlin puhuu meille tulevaisuudesta. Myös hän on käynyt tätä koulua, muistuttaa Pärnänen.

Sarlin, tekoälymiljonääri, kuuluu tällä hetkellä tunnetuimpiin Katedralskolania käyneisiin, samoin europarlamentaarikko Li Andersson. Katedralskolania voi kutsua hyvillä mielin suomalaisen sivistyksen kehdoksi, sillä koulun rehtorina on toiminut myös Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä.

Juhlavuosi näkyy kesällä myös keskiaikaisilla markkinoilla ja yhdessä Turkuseuran kanssa järjestetään historiakävelyjä. Pääjuhlaa vietetään Fuugassa 19. marraskuuta.

– Tavoite on, että kaikki tietävät tämän jälkeen Suomessa, että meillä on 750-vuotinen koulu. Ja se on täällä Turussa, tässä rakennuksessa, summaa Aalto.

Lasse Virtanen