Yli puolet suomalaisista huolissaan iäkkään läheisen tai tuttavan asumisturvallisuudesta – kaatuminen yleisin tapaturma
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan iäkkäille sattuu muita ikäryhmiä enemmän vakavia tapaturmia. Kaatumis- ja tapaturmariski on myös iäkkäiden läheisten tai tuttavien yleisin huolenaihe, selviää tuoreesta kyselystä. Jo pienillä kodin muutoksilla sekä omaisten tuella voidaan ehkäistä kaatumisia ja palovahinkoja.
Lähes 60 prosenttia suomalaisista on huolissaan iäkkään läheisen tai tuttavan asumisturvallisuudesta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Yleisin huoli liittyy kaatumis- tai muuhun tapaturmariskiin, josta on huolissaan 40 prosenttia suomalaisista. 34 prosenttia on huolissaan iäkkään avunsaannista, jos jotain tapahtuisi. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
LähiTapiolan tapaturmavakuutuksen vahinkotietojen mukaan iäkkäille sattuu selvästi muita ikäryhmiä enemmän tapaturmia, joiden seurauksena tarvitaan sairaalahoitoa. Kaatuminen on iäkkäiden yleisin tapaturma. Huoli kaatumis- ja tapaturmariskistä on siis hyvin ymmärrettävä, sanoo LähiTapiolan korvausasiantuntija Sari Laakso.
– Entistä suurempi osa iäkkäistä asuu omassa kodissaan. Kaatumisvahinkoja sattuu esimerkiksi tilanteissa, joissa ikäihminen on kiivennyt tuolille kurkottaakseen ylähyllylle. Iäkkään läheisten on hyvä varmistaa, että tärkeät tavarat on sijoitettu siten, että ne ovat helposti saatavilla, ja tarjoutua auttamaan, jos vaikkapa lamppu tarvitsee vaihtaa. Tarvittaessa kotiin voi hankkia esimerkiksi ylös nousemista helpottavia tukikaiteita ja poistaa lattioilta kynnyksiä ja mattoja, joihin voi kompastua.
Kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi kannattaa kartoittaa kodin turvallisuustekijät yhdessä iäkkään ja ammattilaisten, kuten esimerkiksi fysioterapeutin, kanssa. THL:n mukaan myös liikunta- ja tasapainoharjoittelu, hyvä ravitsemus ja D-vitamiinin saanti sekä iäkkään lääkityksen tarkistaminen puolivuosittain ovat tärkeitä ikääntyneiden kaatumisten ehkäisemiseksi.
– Lääkityksen säännöllinen läpikäynti on tärkeää, sillä useiden lääkkeiden yhtaikainen käyttö lisää kaatumisriskiä. Toisaalta yksittäisetkin lääkkeet saattavat aiheuttaa esimerkiksi huimausta ylös noustessa, ja tällöin esimerkiksi sängystä noustessa kannattaa istua ensin hetki rauhassa sängynlaidalla ennen liikkeelle lähtemistä, Laakso sanoo.
Avunsaannin helpottamiseksi tehokas väline on turvaranneke tai turvapuhelin.
Reilu neljännes (26 %) LähiTapiolan teettämään kyselyyn vastanneista on huolissaan iäkkään henkilön kyvystä tehdä koti- tai ulkotöitä. 17 prosenttia on huolissaan iäkkään henkilön kodin paloturvallisuudesta. Vain reilu kolmasosa (36 %) ei ole huolissaan mistään iäkkään asumisturvallisuuteen liittyvästä asiasta.
LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoissa ei ole näkyvissä, että ikäihmisten omaisuusvahingot olisivat suhteellisesti lisääntyneet viime vuosina.
– Ikääntyneille sattuu itse asiassa suhteellisesti vähemmän omaisuusvahinkoja kuin nuorille, tai ainakin he ilmoittavat näitä vähemmän. Muistisairaus voi kuitenkin lisätä savu- tai palovahinkojen riskiä, jos esimerkiksi ruoka unohtuu liedelle. Liesiturvalaite, joka katkaisee lieden sähköt vaaratilanteessa, lisää paloturvallisuutta ja samalla helpottaa läheisten huolta, LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
Läheiset voivat auttaa myös tarkistamalla, että palovaroittimet toimivat ja sähkölaitteet ovat käyttökuntoisia.
Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
Miten ehkäistä ikääntyneen läheisen kaatumisia? Kartoita tilanne yhdessä ikääntyneen läheisen ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tarvitseeko hän tukea liikkumiseen tai monipuoliseen ravitsemukseen, saako hän riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia? Tarkistetaanko hänen lääkityksensä puolivuosittain?
Varmistakaa, että ikäihmisellä on tarvittavat ja riittävät apuvälineet käytössä. Ovatko esimerkiksi silmälasit ajan tasalla, tarvitaanko liikkumiseen apuvälineitä? Onko kotona riittävä valaistus ympäri vuoden?
Kulkuväyliltä kannattaa poistaa esimerkiksi tarpeettomat esineet ja sähköjohdot sekä sellaiset kynnykset ja matot, joihin voi kompastua.
Usein käytetyt tavarat on hyvä sijoittaa kaappeihin niin, ettei niitä tarvitse kurkotella tai perään kiivetä.
Sisällä on hyvä käyttää jarrupohjallisia sukkia tai nilkoista tukevia, helposti jalkaan laitettavia sisäkenkiä, joiden pohjat ovat pitävät. Ulkona liukkailla keleillä kannattaa käyttää liukuesteitä.
Esimerkiksi portaissa tai kylpyhuoneessa lisätukea voi tarvittaessa saada tukikaiteista tai -kahvoista.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)














