Viidettä kertaa toteutetun potilastietojärjestelmiä koskevan kyselytutkimuksen mukaan potilastietojärjestelmät eivät edelleenkään tue riittävällä tavalla lääkärin työtä ja potilasturvallisuutta. Parhaan arvosanan sai niukasti ESKO (7,8) ja heikoimman Apotti (5,5). Keskiarvoksi kaikki järjestelmät saivat tyydyttävän 6,7.

Järjestelmien tekninen toimivuus ei ole parantunut edellisestä tutkimusvuodesta 2021. Noin joka kolmas tutkimukseen vastannut lääkäri arvioi, että ohjelman virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Tämä tulos on ollut sama myös kahdella edellisellä tutkimuskierroksella.

– Potilastietojärjestelmätutkimus on edelleen hyvin ajankohtaista, sillä terveydenhuollon säästöpaineet kohdistavat paineita työn tehostamiseen. Potilastietojärjestelmien tekniseen vakauteen, käytettävyyteen tai tiedon siirtymiseen liittyvät ongelmat vievät lääkärin aikaa suoralta potilastyöltä, aiheuttavat tarpeetonta kuormitusta työhön ja pahimmillaan vaarantavat potilasturvallisuutta. Näitä järjestelmiä tulisi kehittää aktiivisesti ja määrätietoisesti sujuva käytettävyys ja potilasturvallisuus edellä, toteaa Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita tiedotteessa.

Potilastietojärjestelmien käytettävyys ei vastaajien mukaan ole kehittynyt viime tutkimusvuodesta. Yli puolet vastaajista on edelleen sitä mieltä, että rutiinitehtävien suorittaminen ei ole suoraviivaista ja ei onnistu ilman ylimääräisiä valintoja. Noin puolet lääkäreistä arvioi, että järjestelmien käyttö ei onnistu ilman pitkää ja perusteellista perehdytystä.

– Jos järjestelmän käyttö vaatii pitkän ja perusteellisen perehdytyksen, se voi johtaa ongelmiin sijaisten saatavuudessa sekä siinä, miten lääkäreitä voidaan sijoitella eri yksiköiden tai toimintojen välillä. Suurinta osaa potilasjärjestelmistä kehitetään jatkuvasti sekä käyttäjätoimintojen että teknisten taustaratkaisujen osalta. Kun tutut toiminnot muuttuvat, myös se voi näkyä heikentyvänä käyttäjäkokemuksena, sanoo Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lääkärien kokemuksia Kanta-palveluiden käytöstä. Kanta-palvelujen käyttö on hyvin yleistä (keskimäärin 84 % vastaajista käyttää Kantaa vähintään viikoittain). Yleisimmäksi kehittämiskohteeksi kaikilla työskentelysektoreilla (sairaalat, terveyskeskukset, yksityiset/muu) nousee tiedonhaun hankaluus Kanta-järjestelmästä. Alle 20 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tiedonhaku Kanta-järjestelmästä toimii hyvin.

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimus toteutettiin viidennen kerran. Tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Lääkäriliitosta.

Sähköiseen tutkimukseen sai kutsun 20 472 alle 65-vuotiasta lääkäriä. Kyselyyn vastasi 2 990 lääkäriä, jotka edustavat hyvin perusjoukkoa.

Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2021. Verrattuna vuoteen 2021 arvosanoissa nähtiin sekä laskijoita, että nousijoita. Nousijoita olivat muun muassa Apotti, Acute ja Uranus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)