Suomen Yrittäjät vaatii, että Yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksessa yrittäjän vapautta on lisättävä, pakollisen vakuuttamisen alarajaa nostettava ja järjestelmän uskottavuutta parannettava. Osingot on jätettävä eläkemaksujen ulkopuolelle. Yrittäjien valtuusto linjasi kantansa tiistaina. Ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tilaama Jukka Rantalan selvitys on valmistumassa lähiaikoina.

– YEL:n alarajaa ei saa laskea, koska se nostaisi rajusti monen pienyrittäjän eläkemaksuja. Pakollisen vakuuttamisen alarajan merkittävä alentaminen voisi korottaa jopa liki 200 000 pienyrittäjien maksuja ja vaarantaa pienimuotoisen yrittäjätyön jatkumisen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät ehdottaa pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamista niin, että YEL-vakuutettujen eläke ja erityisesti työuran aikainen sosiaaliturva olisi perusturvaa korkeampi. Tämä motivoi yrittäjiä maksamaan YEL-maksuja ja vahvistaa luottamusta järjestelmään. Lisäksi yrittäjien vapautta pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella on lisättävä.

– Yrittäjä tarvitsee vapautta, ei lisää byrokratiaa, jotta yritystoiminta voi kasvaa ja kehittyä. Siksi yrittäjällä pitäisi olla mahdollisimman laaja oikeus päättää oma eläkemaksunsa ja -turvansa pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella, Salminen sanoo.

– On myös tärkeää, että YEL-maksun pitää perustua jatkossakin tehtyyn työhön ja työpanoksen arvoon. Jos eläkemaksu sidottaisiin osinkoihin edes osin, se heikentäisi halua kasvattaa yritystä ja investoida. Osinko on lähtökohtaisesti pääoman ja omistuksen tuottoa, eikä sen tule vaikuttaa eläkemaksuihin – ei yrittäjällä eikä palkansaajalla, Salminen toteaa.

Yrittäjät edellyttää, että eläkejärjestelmä kohtelee eri yhtiömuotoja tasapuolisesti ja huomioi yrittäjyyden monimuotoisuuden. Nykyinen työtulolaskuri tulee uudistaa niin, että se huomioi paremmin yrittäjän työpanoksen arvon, eikä tee mielivaltaisiksi koettuja ehdotuksia.

Yrittäjien eläkelaki on yrittäjille erittäin tärkeä, koska kyse on yrittäjän työuran aikaisesta sosiaaliturvasta ja sen jälkeisestä eläketurvasta. Luottamus YEL-järjestelmään on yrittäjien keskuudessa heikkoa, mikä korostaa uudistuksen tarvetta.

Suomen Yrittäjien YEL-linjauksien mukaan eläkemaksun pitää perustua työpanoksen arvoon. YEL:n alarajaa pitää nostaa. Yrittäjän vapautta pitää lisätä. Eri yhtiömuotoja on kohdeltava tasapuolisesti.

Työtulolaskuria pitää uudistaa. Eläkejärjestelmää pitää tehostaa. On tehtävä huolelliset vaikutusarvioinnit.

Salminen varoitti valtuustossa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämisestä. Esimerkiksi elinkeinoelämän joidenkin järjestöjen toimesta on esitetty perintö- ja lahjaveron poistamista ja vastapainoksi on ehdotettu osinkoverotuksen kiristämistä.

– Tätä en ymmärrä lainkaan. Perintö- ja lahjaverolla on tärkeä rooli sukupolvenvaihdoksissa, mutta osingoilla ja osinkoverotuksella on keskeinen merkitys omistajanvaihdoksissa perheen ulkopuolelle. Osinkoverotusta kiristämällä valtio ei saa niitä tuottoja, joita laskelmissa on väläytelty.

Salmisen mukaan lyhytnäköiset veronkiristykset tarkoittaisivat käytännössä rangaistusta yrittäjäriskin kantamisesta. Osinkojen määrä vähenisi ja verotuotot laskisivat.

– Osinkoverotuksen osalta suunnan pitäisi olla enemmänkin kannustavuutta lisäävä. Olisi järjetöntä politiikkaa lähteä kiristämään osinkoverotusta tilanteessa, jossa jopa 40 000 yritystä etsii uutta omistajaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)