Perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, on nyt 18 prosenttia vähemmän kuin yksitoista vuotta sitten ja 24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1994.

Alle kouluikäisten lasten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2013 jälkeen. Viime vuonna tällaisia perheitä oli lähes 51 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen perheet-tilaston katsaukseen.

– Vuodesta 2013 lähtien uudet syntyvät ikäluokat ovat olleet jatkuvasti pienempiä kuin seitsemän vuotta aiemmin syntyneet ikäluokat, tämä heijastuu suoraan alle 7-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä määrään. Maahanmuutto on osaltaan kasvattanut tätä ikäryhmää, mutta sen vaikutus on pienempi kuin syntyneiden määrän vähenemisen vaikutus, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo tiedotteessa.

– Syntyvyys laski vuoden 2010 jälkeen lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2024 asti, lukuun ottamatta pientä elpymistä vuosina 2020–21, Wallenius taustoittaa.

Viime vuonna alle 7-vuotiaiden lasten perheistä kokonaan vieraskielisiä oli 15 prosenttia. Perheitä, joissa molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi puhuivat äidinkielenään suomea, oli 72 prosenttia kaikista alle kouluikäisten perheistä. Ruotsia äidinkielenään puhuvia perheitä oli neljä prosenttia. Sellaisia perheitä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen, eli suomea, ruotsia tai saamea puhuva, ja toinen vieraskielinen, oli kuusi prosenttia.

– Vieraskielisten alle kouluikäisten lapsiperheiden osuus on kasvanut tasaisesti pidemmällä aikavälillä. Vielä 30 vuotta sitten osuus oli vain prosentin, ja kymmenen prosenttia ylittyi 2010-luvun loppupuolella, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.

Kasvanut maahanmuutto näkyy vieraskielisten perheiden osuuden kasvuna niistä perheistä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

– Vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on pitkään ollut kotimaankielisiä korkeampi, mutta 2020-luvun alkuun mennessä se laski ruotsinkielisten syntyvyyden tasolle. Vuonna 2024 suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,22, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,44, Toivola toteaa.

Alle 1-vuotiaista vain vajaa prosentti oli varhaiskasvatuksessa Manner-Suomessa vuoden 2024 lopussa, mutta 1-vuotiaista jo 43 prosenttia.

2-vuotiaista varhaiskasvatuksessa olivat suhteellisesti yleisimmin isä ja lapsia -perheissä asuvat (85 %) ja seuraavaksi yleisimmin avopariperheissä asuvat (82 %) ja aviopariperheissä asuvat (77 %). Suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen osallistuivat äiti ja lapsia -perheissä asuvat 2-vuotiaat lapset (71 %).

– Aineistosta nousi esiin, että isä ja lapsia -perheiden 1–2-vuotiaat lapset osallistuvat kaikista eniten varhaiskasvatukseen. Tämä olisi kiinnostava jatkotarkastelun kohde. Asialla voi olla yhteys perhevapaille jäämisen vaikeuteen, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.

Toki on muistettava että isä- ja lapsia -perheiden lukumäärä on verraten pieni. Osa yhden vanhemman luona kirjoilla asuvista lapsista asuu osittain myös toisen vanhemman luona.

3-vuotiaista jo lähes 90 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Erot perhetyyppien välillä varhaiskasvatukseen osallistumisessa pienenevät lasten iän kasvaessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)