Valtion ensi vuoden täydentävän talousarvioesityksen mukaan valtio osallistuisi Paimion parantolan peruskorjauksen rahoittamiseen yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2026–29. Määrärahan ensimmäinen erä 1,5 miljoonaa euroa sisältyisi vuoden 2026 talousarvioon ja loppuosa jaksotettaisiin vuosille 2027–30. Rahoituksesta päättää eduskunta hyväksyessään vuoden 2026 talousarvion.

Rahoituksen turvin Paimion parantolan peruskorjaus voisi käynnistyä. Peruskorjauksen rinnalla on tarkoitus edistää kokonaishanketta, jonka tavoitteena on luoda parantolasta kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintö- ja hyvinvointikohde, jossa yhdistyvät esimerkillisellä tavalla rakennussuojelulliset ja kestävän käytön periaatteet.

– Olemme erityisen iloisia Alvar Aalto -säätiössä siitä, että Paimion parantolan hanke on nyt edennyt vaiheeseen, jossa Paimion parantola -säätiön pitkäjänteinen työ ja suunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Parantolan kunnostaminen ja tilojen saaminen aktiiviseen käyttöön ovat paras tae rakennuksen säilymiselle myös tulevaisuudessa, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh tiedotteessa.

Vuonna 1993 rakennussuojelulailla suojellun Paimion parantolan peruskorjauksen ja muutostöiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti rakennuksen suojelumääräykset, rakennuksen säilyttämisen hallintasuunnitelma sekä hanketta varten laaditun suojelusuunnitelman ohjeistukset. Peruskorjausvaihetta edistetään kiinteässä yhteistyössä Museoviraston sekä Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Tunnistetut suojelulliset reunaehdot eivät sulje pois tulevan, uuden käytön tarpeita. Rakennuksen tuleva käyttö ja uudet toiminnot tulevat pysymään mahdollisimman lähellä rakennuksen alkuperäistä tarkoitusta suojelusuunnitelman suositusten mukaisesti. Sopiviksi jatkotoimiksi on tunnistettu hyvinvointiin keskittyvät palvelut sekä majoitustoiminta.

– Tämä linkittyy Aino ja Alvar Aallon alkuperäiseen visioon arkkitehtuurin ja ympäristön vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Paimion parantolalla on hyvät edellytykset toimia esimerkkinä suojellun kohteen hienovaraisesta restauroinnista, johon yhdistyvät uudenalaiset toiminnot, toteaa Lindh.

Paimion parantola on yksi kolmestatoista Aalto Works -sarjan kohteesta, josta jätettiin esitys Unescon maailmanperintökomitealle tammikuussa 2025. Päätöstä esityksestä odotetaan kesällä 2026.

Vuosina 1929–33 rakennettu Paimion parantola on arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola, jonka keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Rakennus toteutettiin Aaltojen näkemyksen mukaisesti kalusteita, valaisimia ja pienimpiä yksityiskohtia myöten ja sitä voidaan pitää ainutlaatuisen hyvin säilyneenä kokonaistaideteoksena. Suunnittelutyö johti useisiin uusiin arkkitehtonisiin ja teknologisiin innovaatioihin. 1930-luvun funktionalismin oppien mukaisesti suunniteltu rakennus saavutti kansainvälistä huomiota heti valmistuttuaan.

Alvar Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli parantolan päärakennukseen leikkaussiiven 1950-luvun lopulla, ja 1960-luvulla alueelle rakennettiin henkilökunnan asuntoja. Parantola toimi tuberkuloosisairaalana 1960-luvulle asti, jonka jälkeen rakennus muutettiin vähitellen yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

Rakennuksen tulevaisuuden turvaamiseksi perustettiin Paimion parantola -säätiö vuonna 2020 Suomen valtion, Paimion kaupungin, Turun kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön toimesta. Alvar Aalto -säätiö laati vuonna 2016 Paimion parantolalle säilyttämisen hallintasuunnitelman yhdysvaltalaisen Getty Foundationin rahoittamana. Vuonna 2021 Paimion parantola avautui yleisölle ja siellä järjestetään mm. opastettuja kierroksia sekä erilaisia tapahtumia, kuten vuosittainen kansainvälinen Spirit of Paimio -seminaari. Paimion parantola -säätiö sekä sen omistama osakeyhtiö, jonka hallinnassa parantolan kiinteistöt ovat, käynnistivät erillisen kehityshankkeen rakennuksen tulevan käytön selvityksestä loppuvuodesta 2022.

Paimion parantola -säätiön tarkoituksena on huolehtia Paimion parantolan arkkitehtuurin säilymisestä ja suojella sen kulttuurihistoriallisesti arvokasta, aineetonta ja aineellista pääomaa. Samalla säätiön keskeisenä tehtävä on ollut löytää kiinteistökokonaisuudelle uusi käyttötarkoitus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)