Vähäpäästöisemmillä puunpolttotavoilla voi vaikuttaa omaan ja läheisten terveyteen ja parantaa lähialueen ilmanlaatua. Puunpolton energian saa paremmin talteen, ja tulisija pysyy paremmassa kunnossa.

Puunpoltosta syntyy päästöjä, kuten pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä, jotka heikentävät ilmanlaatua ja ovat terveydelle haitallisia. Puunpoltto tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin liikenteen pakokaasut.

– Puunpoltto heikentää ilmanlaatua eniten tiheästi asutuilla pientaloalueilla, erityisesti tyyninä pakkasiltoina. Oikeilla puunpolttotavoilla päästöjä syntyy merkittävästi vähemmän, lämmön saa paremmin talteen ja tulisija pysyy paremmassa kunnossa, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski.

Vaikka moni pitää itseään kokeneena puunpolttajana, vähäpäästöiset puunpolttotavat eivät ole välttämättä hallussa. Jokainen puunpolttaja voi itse merkittävästi vaikuttaa oman elinympäristönsä ilmanlaatuun oikeilla puunpolttotavoilla. Lisäksi uudet tulisijat ovat yleensä vanhoja vähäpäästöisempiä.

Haitallisia päästöjä syntyy erityisesti silloin, jos polttaa tulisijassaan jätteitä tai märkää puuta. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna taitavaan, kuivan puun polttoon.

– Raporttimme mukaan osa asukkaista polttaa tulisijassaan roskia. Roskien poltosta syntyy runsaasti terveydelle haitallisia päästöjä, ja ne myös heikentävät tulisijan kuntoa, Kaski kertoo.

HSY:n raportista ilmenee, että lähes 80 prosenttia puuta polttavista pientaloasukkaista polttaa varmasti kuivaa polttopuuta.

– Helppo keino vähentää puunpolton päästöjä on polttaa kuivaa puuta. Suurin osa puunpolttajista tekeekin näin. Jos vain on mahdollista, paras paikka puiden säilytykseen on tuulettuva puuvaja. Se pitää puut kuivina, Kaski sanoo.

Savupiipusta tupruava savun väri kertoo, kuinka puhdasta palaminen on. Mitä vaaleampaa, sen parempi.

– Jos savupiipusta tulee tummaa tai kitkerälle haisevaa savua, päästöt ovat suuret eikä palaminen ole myöskään kaikkein energiatehokkainta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että paloilmaa on liian vähän tai että polttaa roskia tai liian kosteita puita, Kaski sanoo.

Näiden vinkkien avulla voi kokeilla, muuttuuko savun väri värittömäksi. Ota vanhat tuhkat pois. Polta vain kuivaa puuta. Tuo polttopuut sisälle lämpenemään 1–2 päivää ennen käyttöä.

Älä polta roskia. Lado tulipesä korkeintaan puolilleen. Lado isommat puut alle ja pienempiä päälle. Jätä tilaa myös sivuille.

Sytytä päältä, ellei käyttöohjeet toisin mainitse. Käytä apuna puupohjaisia sytykkeitä, kuten tuohta, lastuja, puutikkuja tai valmiita puupohjaisia sytytyspaloja.

Muista säätää ilmamäärää. Palaminen ei saa olla liian voimakasta ja humisevaa, mutta ei myöskään liian heikkoa kitupolttoa.

Tulisijan iällä ja tyypillä on väliä. Uudet tulisijat ovat usein vanhoja vähäpäästöisempiä. Esimerkiksi varaavassa takassa, jossa on luukut, lämmityksen hyötysuhde on parempi kuin avotakassa ja päästöjä syntyy vähemmän.

Puunpoltossa muodostuu terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää, mustaa hiiltä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, joihin kuuluu muun muassa bentso(a)pyreeni. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. Pitkäaikaisen altistumisen on todettu lisäävän sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta. Päästöt myös vähentävät asuinalueen viihtyisyyttä.

Puunkäyttömäärät ja tulisijojen käyttötiedot pohjautuvat keväällä 2024 tehtyyn kyselyyn, joka lähetettiin reilulle neljälle tuhannelle pientaloasukkaalle pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn vastasi noin 1 600 pientaloasukasta. Tiedot on koottu HSY:n julkaisemaan raporttiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)