Sähkön kulutuksen kasvu on toteutunut samanaikaisesti, kun kuluttajien maksamat sähkölaskut ovat kolmanneksi edullisimpia ja tukkuhinta edullisin eurooppalaisessa vertailussa. Samalla sähköä on riittänyt myös vientiin. Teollisuuden kulutus on laskusuunnassa.

Sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun viime vuoden pienen laskun jälkeen, ilmenee Energiateollisuus ry:n tuoreista kuukausitilastoista. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana sähköä on kulunut noin 84 terawattituntia, joka merkitsee noin terawattitunnin korotusta vuoden 2024 lukuihin. Maaliskuun alusta alkaen kasvua on ollut noin puolitoista terawattituntia. Sähkönkäyttö laski energiakriisin vaikutuksesta alimmillaan kahdeksaankymmeneen terawattituntiin vuonna 2023.

Teollisuuden kulutus on syksyllä hieman laskenut verrattuna viime vuoteen. Kulutuksen nousu johtuu muusta kuin teollisesta kulutuksesta. Suurin kulutuksen lisäys on tullut sähkökattiloista, jotka tuottivat viime vuonna nelisen prosenttia kaukolämmöstä. Niiden sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan vuositasolla yli kahden terawattitunnin. Toinen osuutta kasvattanut sähkönkäyttäjä ovat datakeskukset, joiden kulutus jäänee niukasti sähkökattiloiden alapuolelle. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa. Energiateollisuuden arvion mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin kaksi prosenttia. Sähköautojen lataus on myös kasvanut, ja saattaa tämän vuoden aikana yltää terawattituntiin.

Sähkökattilat ovat sähköjärjestelmän kannalta hyviä sähkönkäyttäjiä, koska niiden kulutus ajoittuu pelkästään halpoihin tunteihin eivätkä ne siis aiheuta tehopulan uhkaa, vaan tasaavat hintoja. Osin tämä koskee myös sähköautoja, mahdollisesti myös joitakin datakeskuksia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Sähkönkulutus on vihdoin kääntynyt kasvuun, joka on positiivinen signaali uusiutuvan energian investoinneille, ja se on myös kuluttajien etu.

Sähkön tuotannossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ydinvoiman osuus on noussut parilla prosenttiyksiköllä ja oli 41,5 prosenttia lokakuun tuotannosta. Nousu johtuu siitä, että tämänvuotisen huollot päättyivät aiemmin kuin viime vuonna. Vesivoimaa on vastaavasti tuotettu hieman vähemmän, osuus on laskenut viidestätoista prosentista kolmeentoista. Tuulivoiman osuus on vajaa kolmannes tuotannosta.

Lokakuussa olimme sähkön suhteen ylijäämäisiä. Vajaat kolme prosenttia tuotannosta meni vientiin. Myös viime vuoden lokakuussa Suomi oli nettoviejä.

Vuosien 2024 ja 2025 lokakuut ovat keskenään vertailukelpoisia, ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan keskilämpötila oli lähes sama, esimerkiksi Hämeenlinnassa se oli vuoden 2024 lokakuussa 6,8 astetta ja tämän vuoden lokakuussa 6,5.

Sähköjärjestelmä on kestänyt kulutuksen lisäyksen hyvin. Suomalaisen sähkön tukkuhinta on ollut Euroopan halvinta kuluvan vuoden aikana, lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan pohjoisimpia harvaan asuttuja hinta-alueita. Kuluttajien maksama ostovoimaan suhteutettu sähkönhinta, joka sisältää myös myynnin ja sähkönsiirron kulut, oli Suomessa kolmanneksi halvin EU:n alueella vuoden alkupuoliskolla. Syksyn vertailukelpoisia lukuja ei vielä ole saatavilla.

Järjestelmän suorituskyky osoittaa hyvin sen, että olemme valmiita vastaanottamaan sähköä kuluttavia investointeja ilman, että siitä koituu haittaa kuluttajille, Leskelä toteaa.

– Päinvastoin, sähkömme on sekä puhtautensa että edullisuutensa puolesta aivan Euroopan terävintä kärkeä. Toivon, että tämä herättää kuluttajissa luottamusta, ja investoijissa uskallusta investoida lisää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)