Varsinais-Suomen ELY-keskus: Lounais-Suomeen luvassa lumi- ja vesisateita – tiet hoidetaan ennalta suunnitellussa järjestyksessä

Hoitourakoissa talvikausi on jo alkanut ja urakoitsijat ovat valmiudessa talvikelien varalta. Urakoitsija seuraa sääennusteita ja toimenpiteet suunnitellaan niiden mukaan. Mikäli sää poikkeaa ennusteesta urakoitsijat pyrkivät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Hoitotoimet toteutetaan ennalta määritellyssä järjestyksessä, jotta tiet voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Lounais-Suomeen on ennustettu lumi- ja vesisateita. Sään ollessa nollan tuntumassa, ei ole varmuutta, missä olomuodossa sade tulee. Liukkautta torjutaan yleensä jo ennen sään muuttumista pakkaselle, kun taas lumisateessa ensin aurataan lumet ja liukkaudentorjunta hoidetaan vasta sen perään. Jos sade tuleekin odotetun lumen sijasta vetenä, liukkaudentorjunnassa saatetaan olla jälkijunassa.

Nopeissa sään vaihteluissa saattaa pääteilläkin olla toisinaan huono keli. Vaikka kunnossapitoajoneuvo olisi jatkuvasti liikenteessä, teiden kunto voi muuttua hyvinkin nopeasti hoitotoimenpiteiden jälkeen uudelleen. Pääteillä, joilla liukkaudentorjunta hoidetaan suolaamalla, ongelmia voi olla lähinnä yksittäisillä tiejaksoilla tai yksittäisinä ajankohtina. Hankalilla keleillä suurimmat haasteet keskittyvät yleensä vähäliikenteisemmille teille, joiden liukkaudentorjunta hoidetaan hiekoittamalla. Ongelmakeleillä tienhoitotoimenpiteitä tehdään vuorokauden ympäri.

Urakoitsijoilla on käytössä sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein, ja niiden perusteella käynnistetään toimenpiteet. Mikäli sää poikkeaa ennusteesta urakoitsijat pyrkivät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Yksittäisessä hoitourakassa on keskimäärin noin tuhat kilometriä tieverkkoa. Siihen mahtuu yhden vuorokauden sisälläkin monenlaisia olosuhteita. Tienpinnan ja ulkoilman lämpötilat voivat vaihdella useilla asteilla lyhyenkin matkan sisällä ja sateiden määrä ja olomuoto voivat vaihdella paikallisesti.

Urakkasopimuksissa on määritelty, miten nopeasti eri hoitoluokan teillä ryhdytään toimenpiteisiin kelin huonontuessa, sekä toimenpideajat, joiden puitteissa tie pitää saada laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon. Hoitotoimet toteutetaan ennalta määritellyssä järjestyksessä, jotta tiet voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Joka tietä ei voida hoitaa samaan aikaan, joten kunnossapitotoimia joutuu osalla teistä odottamaan pidemmän ajan. Jos sateet alkavat aamuyön tunteina, kaikkia teitä ei ehditä hoitamaan ennen aamun työmatkaliikennettä.

Vilkkaasti liikennöidyt päätiet hoidetaan nopeimmin. Sen sijaan vähäliikenteisillä tien hoitotoimia voi joutua odottamaan useita tunteja. Poikkeuksellisissa keliolosuhteissa laatuvaatimusten alittuminen on mahdollista. Kalustoa ei ole mitoitettu kaikkein hankalimpien keliolosuhteiden mukaan, joita on kuitenkin vain muutamia päiviä talvikauden aikana. Tällaisissa tilanteissa urakoitsijan koko kalusto on käytössä ja hoitotoimet suoritetaan niin nopeasti kuin mahdollista.

ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäälliköt ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia kelitilanteesta ja tarvittavista hoitotoimenpiteistä. Hoitourakoitsijat tekevät parhaansa monesti vaikeissakin olosuhteissa.

Hoitoluokkien yhteydessä on mainittu hoitoluokkakohtaiset kilometrit Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteiden osalta.

Hoitoluokka Ise (161 km)

Tie on pääosin paljas. Lumenpoistoon ryhdytään lumisateen alettua. Liukkautta torjutaan ennakoivasti. Tie pyritään pitämään koko ajan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Toimenpideaika lumenpoistoon on pari tuntia. Sään muutostilanteissa voi esiintyä lievää liukkautta. Myös pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain jäinen. Hoitolenkit Ise hoitoluokan teillä ovat lyhyitä, jotta vilkkaat tiet saadaan hoidettua nopeasti laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon.

Hoitoluokka Is (1450 km)

Tie on pääosin paljas. Lumenpoistoon ryhdytään pian lumisateen alettua. Liukkautta torjutaan pääosin ennakoivasti. Sään muutostilanteissa voi esiintyä lievää liukkautta. Myös pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain jäinen. Toimenpideaika lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan on pari tuntia. Hoitolenkit ovat Is hoitoluokan teillä melko lyhyitä, jotta hoitolenkin pystyy kiertämään toimenpideajassa.

Hoitoluokka Ib (978 km)

Tie on yleensä pääosin paljas, mutta pakkaskelien aikaan ajokaistojen ja ajourien välissä voi ajoittain esiintyä matalia kapeita polannekaistoja. Polanteet pyritään pitämään ohuena nopealla lumen ja polanteen poistolla. Liukkauden torjunta tehdään pääosin suolalla. Liukkautta pyritään torjumaan ennakoivasti. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Pakkasliukkautta torjutaan tarpeen mukaan hiekalla. Toimenpideaika lumen poistoon ja liukkauden torjuntaa on muutama tunti. Urakoiden kilpailutuksen myötä siirrytään käyttämään toimintatapaa, jossa kokonaan polanteisia teitä ei juurikaan esiinny.

Hoitoluokka Ic (595 km)

Tie on yleensä osittain polannepintainen ja joskus kokonaan polannepintainen. Polanneurat ja -pinta tasataan mahdollisimman tasaiseksi. Päällysteen kunto ja reunapainumat vaikuttavat aurausjäljen tasaisuuteen. Liukkauden torjunta tehdään pääosin piste- ja linjahiekoituksella sekä polanteen karhennuksella. Talvikelillä tie ei ole täysin pitävä, mikä on syytä huomioida ajokäyttäytymisessä. Mustan jään tilanteita torjutaan myös suolaamalla. Etenkin syksyisin ennen varsinaisia talvikelejä ja keväisin yöpakkasten aikaan liukkautta torjutaan suolaamalla. Suolausta voidaan käyttää liukkauden torjunnassa myös muulloin, jos olosuhteet ovat otolliset. Toimenpideaika lumen poistoon ja liukkauden torjuntaan on muutama tunti. Lumisateen voimakkuus vaikuttaa aurauksen aloittamisajankohtaan.

Hoitoluokka II (1564 km)

Tien pinta on pääosin polannepintainen, ja polanne voi olla osittain urautunut. Lunta voi sataa useampi sentti, ennen kuin toimenpiteet käynnistyvät. Uusimmissa urakoissa kello 02–20 toimenpiteet aloitetaan vähän aikaisemmin. Teiden pintoja karhennetaan sekä risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan säännöllisesti. Kaikkein ongelmallisimmilla keleillä myös tiet hiekoitetaan kokonaan. Hiekoitustarve varmistetaan keliolosuhteiden mukaan. Tieverkon auraus- ja liukkaudentorjuntareitit ovat pitkiä, jolloin niiden läpiajamiseen kuluu useampi tunti. Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Vaikeissa säätilanteissa, esimerkiksi sään äkillisesti lauhtuessa tai heti lumisateiden jälkeen, liikenteeltä edellytetään varovaisuutta.

Hoitoluokka III (3342 km)

Tiestö on pääosan aikaa polannepintainen ja paikoin voi olla uria. Laatu on pääosin sama kuin hoitoluokan II teillä, mutta auraus voi kestää tuntia ja liukkaudentorjunta kaksi tuntia pidempään. Lunta sallitaan myös vähän enemmän kuin hoitoluokassa II. Sään muuttuessa keli voi olla useiden tuntien ajan ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii erityistä varovaisuutta.

Jalankulku- ja pyöräilyväylien talvihoito:

Hoitoluokka K1 (292 km)

Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat talvikelin aikana pääosin polanteisia. Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi käynnistetään kahdessa tunnissa. Liukkautta torjutaan jalankulku- ja pyöräilyväylillä hiekoittamalla tai karhentamalla. Jalankulku- ja pyöräilyväylillä saa olla muutama senttimetriä irtolunta ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja väylien pitää olla aurattuina kolmessa tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Yöaikaan klo 22–06 laatu voi olla alempi, mutta väylän pinnan on oltava silti turvallinen liikkua.

Hoitoluokka K2 (581 km)

Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat talvikelin aikana pääosin polanteisia. Laatu on pääosin sama kuin K1-luokan väylillä, mutta auraus- ja liukkaudentorjunta voi kestää tunnin pidempään. Yöaikaan kello 22–07 laatu voi olla alempi, mutta väylän pinnan on oltava silti turvallinen liikkua.

Hoitoluokka L (28 km)

Jalankulku- ja pyöräteiden reittimäiset laatukäytävät sijaitsevat isoimmilla kaupunkiseuduilla. Laatukäytävien vaatimukset määritellään tapauskohtaisesti yhtenäiseksi laatukäytävällä olevien kuntien pyörätieverkon kanssa ja vaatimukset ovat joiltain osin korkeampia kuin hoitoluokassa K1. Laatukäytävän liukkautta voidaan torjua esim. harjasuolaamalla tai toimenpideajat voivat olla lyhyempiä tai keväällä hiekoitushiekka voidaan poistaa laatukäytäviltä aikaisemmin pyöräilyn edistämiseksi. Laatukäytävillä voi olla myös yöaikaisia laatuvaatimuksia.

Hoitourakat mitoitetaan normaalien kelien mukaan ja talvisin kelit voivat muuttua nopeastikin, jolloin hoitourakoitsijan on hyvin vaikea vastata laatuvaatimusten mukaisesta teiden hoidosta. Myös runsaiden lumisateiden (kymmenen senttiä neljän tunnin aikana) tai alijäähtyneen vesisateen aikana tiet ehtivät alittaa laatuvaatimukset nopeasti hoitotoimenpiteiden jälkeen uudelleen. Tällaisissa tilanteissa hoitoluokkien mukaiset laatuvaatimukset eivät ole voimassa. Urakoitsija tekee työtä tällöin koko kalustolla jatkuvasti. Tiet hoidetaan kuntoon olosuhteiden palauduttua normaaliksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Paperittomien hoidon rajoittaminen ei säästä, vaan lisää kustannuksia

Välttämätön hoito ei tarkoita laajaa palveluvalikoimaa ja kalliita palveluita, korostavat kirjoittajat.

Aamuset -lehdessä (5.11.) perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä esitti väitteen, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue tarjoaisi “kalliita erikoissairaanhoidon palveluja” laittomasti maassa oleskeleville. On tärkeää oikaista tämä. Varsinais-Suomessa ei ole kyse laajasta palvelukokonaisuudesta, vaan välttämättömän hoidon turvaamisesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus: Lounais-Suomeen luvassa lumi- ja vesisateita – tiet hoidetaan ennalta suunnitellussa järjestyksessä

Hoitourakoissa talvikausi on jo alkanut ja urakoitsijat ovat valmiudessa talvikelien varalta. Urakoitsija seuraa sääennusteita ja toimenpiteet suunnitellaan niiden mukaan. Mikäli sää poikkeaa ennusteesta urakoitsijat pyrkivät reagoimaan muutoksiin nopeasti. Hoitotoimet toteutetaan ennalta määritellyssä järjestyksessä, jotta tiet voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Miten digitaaliset innovaatiot voivat vähentää ravintoloiden ruokahävikkiä?

Flavoria on Turun yliopiston Medisiina D:ssä sijaitsevan Sodexon ruokala, joka toimii kuluttajakokemuksen tutkimusalustana.

Miten vähentää ruokahävikkiä, parantaa ruokailukokemusta ja tehdä ravintolaruokailusta kestävämpää? Miten digitaaliset innovaatiot voivat vaikuttaa näihin tavoitteisiin? Dining Flow -hankkeen päätöstapahtumassa keskustellaan hankkeen aikana saaduista tuloksista.

Poliisi: Älä aja, jos mönkijän lavalla on matkustajia

Lounais-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan elokuussa Naantalissa tapahtuneesta mönkijäonnettomuudesta. Poliisi toivoo tapauksen toimivan varoittavana esimerkkinä kaikille nuorille.

Ota käyttöön nämä kodin lämmitysvinkit

Viilenevät illat saavat monet kaivamaan lämpökerrastot ja villasukat esiin kaapin perukoilta. Kylmyys voi tuntua kotona ytimissä asti, vaikka sisälämpötila olisi täysin suositusten mukainen. Viranomaisten mukaan sopiva sisälämpötila on yleensä 20–22 astetta, ja makuuhuoneissa noin 18 astetta on nukkumisen kannalta ihanteellinen.

Tuoreet laskelmat kertovat, millä rahamäärällä kotitaloudet voivat tulla toimeen

Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimat kohtuullisen minimin viitebudjetit osoittavat, että rahaa on vaikea saada riittämään etenkin pienituloisissa yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on useampia kouluikäisiä lapsia.

Tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana

Ruuhkaiset väylät, ahtaat reitit, vaaralliset paikat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat kaupungeissa ongelmia liikkumisessa. Liikenne- ja ympäristösuunnittelussa olisi arvokasta pystyä käyttämään tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, missä liikutaan ja milloin. Samanaikaisesti meistä jokaisesta älylaitteen käyttäjästä kerätään valtava määrä sijaintitietoa – joko aktiivisesti esimerkiksi liikuntasovelluksilla tai passiivisesti navigointisovelluksilla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittivät ratkaisun, jonka avulla tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana – mutta ilman tunnistettavaa tietoa tiedon jakajasta.

Turun ammatti-instituutti ja Turun työllisyyspalvelut järjestävät ensimmäistä kertaa yhteiset tekniikan rekrymessut

Turun ammatti-instituutin tekniikan ja Turun työllisyyspalvelujen Rekrymessut kokoaa yhteen kymmeniä yrityksiä ja jopa 1 100 opiskelijaa. Tapahtuma järjestetään Peltolan koulutalossa keskiviikkona 26. marraskuuta.

Tutkimuksessa seurattiin Kupittaan kärjen allianssin yhteistyötä – luottamuksen synnyttäminen avaimena

Näkymä joukkoliikennekäytävälle.

Kupittaan kärjen kumppanuushanke siirtyi maanantaina 17. marraskuuta Turun kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä toteutusvaiheeseen. Uuteen vaiheeseen siirtymistä vauhditti Kupittaan kärjen asemakaavan saavuttama lainvoimaisuus, joka astui voimaan lauantaina 15. marraskuuta.

Ajokelit muuttumassa talvisiksi

Ajokelit ovat muuttumassa monin paikoin talvisiksi huomisesta torstaista 20. marraskuuta alkaen. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa ottamaan talviset ajokelit huomioon loppuviikon liikenteessä ja varaamaan riittävästi aikaa matkantekoon.

Väitös: Tarkempi diagnoosi mahdollistaa yksilöllisen hoidon umpilisäketulehduksessa

Sami Sula.

LL Sami Sula osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografialöydöksillä voidaan ennustaa umpilisäketulehduksen vaikeusastetta ja siten kohdentaa hoitoa yksilöllisesti. Tutkimus tuo myös uutta tietoa antibiootti- ja oireenmukaisen hoidon pitkäaikaistuloksista lievässä umpilisäketulehduksessa – tulosten perusteella hoitomuotojen välillä ei havaittu eroa.

Turun pormestari Piia Elo kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n hallitukseen

Pormestari Piia Elo (sd.) on valittu Euroopan edustajana kaupunkien kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n globaaliin hallitukseen. Tehtävään kuuluu kaupunkien välisen käytännön yhteistyön vahvistamista sekä vaikuttamista YK:n ilmasto- ja kestävän kehityksen työssä.

Varsinais-Suomeen neljän metallialan yrityksen liittouma

Yhteenliittymällä rakennetaan kykyä vastata suuriin tilauskokonaisuuksiin, kertovat TriDeckin toimitusjohtaja Kari Rouvali (vas.) ja myynnistä vastaava Markus Helminen.

Neljä varsinaissuomalaista metallialan yritystä liittoutuu toteuttaakseen entistä vaativampia asiakasprojekteja. THAT Alliance -yritysten yhteinen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yli sata ammattilaista.

Valtion budjetin menoja kasvatettiin pysyvästi koronan varjolla

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–23 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Silti tähän asti on ollut tarjolla vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset valtion budjetissa kohdentuivat. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien raportti tarjoaa nyt uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta.

Naantali selvitti mopokiellon vaikutuksia – valtaosa kannattaisi jatkoa

Moporajoitus astui keskusta-alueella voimaan kesäkuussa

Naantalin kaupunki kysyi lokakuussa kaupunkilaisilta, onko ydinkeskustan yöaikaisen moottorikäyttöisen liikenteen rajoittamisella saatu hillittyä tarpeetonta ajoa. Kyselyyn vastasi 341 henkilöä.

Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee viisi kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.

Turun yliopiston johtamalle hankkeelle yli viisi miljoonaa euroa

Ashish Ganvir.

Turun yliopiston johtamalle uudelle kansainväliselle konsortiohankkeelle on myönnetty 5,5 miljoonan euron EUREKA-rahoitus. Hanke tulee edistämään läpimurtoja plasmageneraattoriteknologiassa erittäin korkean lämpötilojen sovelluksissa. Hankkeessa hyödynnetään monimateriaalista laserjauhepetisulatukseen pohjautuvaa lisäävää valmistusta.

Kela kokeilee hintakattoa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapian hankinnassa ensi vuonna

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden hankinta uudistuu ensi vuonna. Aiemmin kerrottujen muutosten lisäksi Kela kokeilee puheterapian hankinnassa hintakattoa. Kokeilun tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa palvelujen kohtuullinen hinnoittelu. Kela järjestää kirjallisen markkinavuoropuhelun puheterapian palveluntuottajille kuluvan vuoden aikana.

Urheilu

Åboraakkeli: Hopeasta hyvä Interin ponnistaa

Interin kausi Veikkausliigassa päättyi komeaan Ilves-voittoon ja hopeamitaleihin. Kausi kokonaisuutena oli hieno ja hopeamitalit vähintään ansaitut. Mitali maistui, eikä ihme. Edellisen kerran Inter oli mitaleilla kauden 2020, mutta tuota mitalia himmensi osaltaan koronapandemia.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat ei kyennyt murtamaan Kosovon muuria

Matias Siltanen oli jälleen Pikkuhuuhkajien luottomiehiä.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue jäi Kupittaalla maalittomaan tasapeliin Kosovoa vastaan EM-karsintaottelussa. Suomi säilytti paikkansa lohkon kakkosena mutta Espanja karkasi jo viiden pisteen päähän.

Durmishin painiura päättyi SM-kultaan

Fatos Durmishi.

Vapaapainin Suomen mestaruukista kisattiin sunnuntaina Janakkalassa. Turun Voimamiesten (TWM) Fatos Durmishi saavutti miesten alimman painoluokan 61 kilon mestaruuden. Mestaruuden eteen Fatos joutui finaalissa tosi tiukoille nuorta HPM:n Muhamed Nalgievia vastaan ja ottelu päättyi Durmishin voittoon 3–2.

Onko 300 maalin Mikko Rantanen vasta puolivälissä?

Rantanen teki NHL-uransa 300. runkosarjamaalin.

Dallas Starsin Mikko Rantanen teki marraskuun alussa ottelussa Edmonton Oilersia vastaan historiaa, kun Rantanen teki NHL-uransa 300. runkosarjamaalin. Syntymäpäivälahja itseltä itselle tuli muutaman päivän myöhässä. Rantanen täytti 29. lokakuuta 29 vuotta.

TPS tyly vieras FBC Turun juhlaottelussa

F-liigassa pelattiin perjantaina kaksi 30-vuotisjuhlaottelua, kun FBC Turku juhli täysiä vuosikymmeniä miesten ja ÅIF naisten sarjan kotiotteluissaan. Juhlavieraat olivat kuitenkin epäkohteliaita, sillä miesten Turun paikallisottelun vei TPS 8–4 ja naisten Itä-Uudenmaan derbyn PSS tuloksella 1–0.

Puukkokatsomo: Jalkapallo kiinnosti ennätyksellisen paljon

Dimitri Legbo.

Kotimainen jalkapallo näyttää kiinnostavan. Näin voi päätellä ainakin siitä, että Veikkausliiga teki päättyneellä kaudella kaikkien aikojen yleisöennätyksen.