Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–23 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Silti tähän asti on ollut tarjolla vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset valtion budjetissa kohdentuivat. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien raportti tarjoaa nyt uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta.

Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä luovuttiin väliaikaisesti vuonna 2020 koronapandemiaan vedoten. Uuden raportin mukaan menolisäykset eivät kuitenkaan kohdentuneet vain koronakriisiin liittyviin menoihin vaan valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.

Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.

– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö tiedotteessa.

Valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.

Finanssipolitiikan valvojien raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.

– Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, Kangasrääsiö sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)