Elämänlaatutulokset ovat Suomessa hyviä suunielusyövän hoidon jälkeen. Hoitomuodolla on kuitenkin merkitystä. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan varhaisen vaiheen suunielusyövissä leikkaus näyttää olevan paras hoitomuoto.

Hoitojen kehittymisestä huolimatta moni pään ja kaulan syövästä selvinnyt kokee elämänlaatua alentavia oireita. Nämä oireet, kuten nielemisvaikeus ja suun kuivuus, voivat olla pitkäaikaisia.

LL, väitöskirjatutkija Pihla Rannan väitöskirjaan kerätyssä kansallisessa aineistossa todettiin, että yleinen elämänlaatu kymmenen vuotta suunielusyövän hoitojen jälkeen on hyvä. Sädehoito ja solunsalpaajat (kemosädehoito) leikkaukseen yhdistettynä aiheuttivat aineistossa enemmän nielemisvaikeutta kuin leikkaus tai (kemo)sädehoito yksinään. Kun verrattiin varhaisen vaiheen suunielusyöpien leikkaushoitoa kemosädehoitoon, leikkaus tuotti paremman elämänlaadun.

– Osalle potilaista leikkaus näyttää olevan paras hoitomuoto. Lisää elämänlaatututkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta osataan tarjota kullekin suunielusyöpään sairastuneelle yksilöllisesti paras hoito, Ranta tarkentaa tiedotteessa.

Hoitomuodosta riippumatta huonompaan elämänlaatuun olivat yhteydessä tupakointi, alkoholin riskikäyttö ja riippuvuus ruokintaletkusta.

Rannan väitöskirjassa kehitettiin myös ensimmäinen suomenkielinen nielemiskysely pään ja kaulan syöpään sairastuneille.

– Käänsimme ja validoimme kansainvälisesti käytetyn MDADI-nielemiskyselyn suomeksi. Kysely helpottaa hoitotulosten vertailua sekä kommunikaatiota syöpään sairastuneen ja ammattilaisen välillä, Ranta kertoo.

Pään ja kaulan syöpään sairastuu aiempaa enemmän alle 45-vuotiaita, joilla ei ole tupakointi- tai alkoholin riskikäyttötaustaa. Kasvavaa ilmaantuvuutta selittää ihmisen papilloomaviruksen (HPV) yleistyminen.

– HPV-tartunnan saa elämänsä aikana yli neljä viidesosaa ihmisistä. Onneksi vain hyvin pieni osa HPV-infektioista kehittyy syöväksi, Ranta toteaa.

HPV-syöpä kehittyy pään ja kaulan alueella yleensä suunieluun. Suunielusyöpää voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla, syöpälääkkeillä ja näiden yhdistelmillä. Hoitomuoto ei ole vakiintunut: monissa tilanteissa leikkaus tuottaa yhtä hyvän ennusteen kuin kemosädehoito.

Ranta esittää väitöskirjansa Quality of Life and Treatment-Induced Morbidity in Patients with Head and Neck Cancer: Special Emphasis on Oropharyngeal Cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31. lokakuuta kello 12 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11).

Vastaväittäjänä on tohtori Ricard Simo (King's College London, Guy’s and St Thomas’ Hospital NHS Foundation Trust, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)