Valtion omistama Gasgrid suunnittelee kansallista vedynsiirtoverkkoa, jonka pitäisi olla toiminnassa 2030-luvun alussa. Yli tuhat kilometriä pitkä vetyputki kulkisi läntisellä ja eteläisellä rannikolla Torniosta Imatralle. Putken linjaus läpäisee todennäköisesti myös Varsinais-Suomen. Päätös linjauksesta tehdään marraskuun lopulla.

Puhdasta vetyä tarvitaan teollisuudelle korvaamaan fossiiliset energialähteet. Tuulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti koko ajan lisää. Investointien tulppana on jo se, ettei energiaa kyetä varastoimaan.

– Uusia tuulivoima-alueita ei aloiteta, ellei vetyverkostoa rakenneta, arvioi yksikön päällikkö Heli Virkki Gasgrid Finland Oy:stä.

Halvan puhtaan sähkön avulla aiotaan tehdä elektrolyysillä vetyä vetylaitoksissa. Sellainen on suunnitteilla myös Naantaliin. Vetyputkella kaasua siirrettäisiin vetylaitoksista teollisuudelle ja myös ulkomaille. Vetyputki halutaan tuulivoimaloiden ja vetylaitosten läheisyyteen eli länsirannikolle.

Eurooppaan on suunnitteilla 9 000–10 000 kilometriä vetyputkea.

Gasgrid – joka vastaa kaasun siirrosta, mutta ei sen myynnistä – kartoittaa parhaillaan tarvetta ja kiinnostusta vetyputkelle alueilla. Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy ensi vuonna. Investointipäätös on tarkoitus tehdä loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027. Alustava kustannusarvio on 3–5 miljardia euroa.

Euroopan on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2050. Euroopan pitäisi vuonna 2030 tuottaa itse kymmenen miljoonaa tonnia puhdasta vetyä ja tuoda muualta samanmoinen määrä. Suomen hallitus on linjannut, että täällä tuotetaan määrästä kymmenen prosenttia eli miljoona tonnia.

– Kyse on puhtaan energian saatavuudesta eli tuulivoimasta, lähinnä maatuulivoimasta, ja sen kilpailukyvystä. Meillä on paljon maa-alaa verrattuna Keski-Euroopan maihin ja voidaan rakentaa korkeampia voimaloita, luonnehtii Virkki.

Markkinakyselyn mukaan uusiutuvalle energialle on kysyntää yli 80 terawattitunnin verran eli koko nykyisen sähköntuotannon verran.

Vetyteollisuuden arvon lasketaan olevan 16–34 miljardia euroa vuonna 2035 ja jopa 41–46 miljardia euroa vuonna 2045. Vuoteen 2035 mennessä uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 60 000–115 000 ja vuoteen 2045 mennessä 150 000–240 000. Luvut ovat huimia.

Vetyputki vedetään pellolle. Varsinais-Suomessa on vielä kaksi reittivaihtoehtoa: joko Turusta Someron tai Salon suuntaan. Gasgrid on käynyt keskusteluja kuntien ja yritysten edustajien kanssa.

– Varsinais-Suomella on aika suuri painoarvo Suomen vedynsiirrossa. Putki tehdään sinne, missä siirtotarvetta on.

Vetyputken materiaali voi olla samanlaista kuin metaaniputkessa mutta seinämä on paksumpi. Putki on halkaisijaltaan metrin ja se upotetaan 1,5 metrin syvyyteen. Putki vaatii 5–10 metrin puustosta vapaan vyöhykkeen. Putken päällä olevalle maalle saa viljellä mutta kiinteitä rakenteita ei saa olla.

– Vetyä ei saa vuotaa yhtään, putki tehdään sellaiseksi, sanoo Virkki.

Vetyyn liittyvä lainsäädäntö on vasta valmisteilla, joten korvaustaso ei ole selvillä. Maa voidaan pakkolunastaa eli käytännössä pakkovuokrata käyttöön.

Lasse Virtanen