Konsulttiyhtiö EY:n tuore analyysi SM-liigaseurojen taloudellisesta tilanteesta kaudelta 2024–25 osoittaa, että liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi ennätykselliseen 191,7 miljoonaan euroon, missä on kasvua 11 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu ei kuitenkaan tullut jääkiekosta, vaan pääosin oheis- ja muusta liiketoiminnasta. Liigakarsinnat olivat tuottoisia liigalle ja toivat yli miljoonaa euroa lisää rahaa kiekkobisnekseen. Taloudellisessa tarkastelussa kauden tehokkaimpia olivat kauden finalistit Saipa ja Kalpa, jotka tekivät hyvän tuloksen pienellä budjetilla.

Vaikka Liigan yhteenlaskettu liikevaihto rikkoi ennätyksiä, Liiga teki edelleen tappiota – tosin tappiot puolittuivat edellisvuoden ennätyksellisistä pohjalukemista. Liigan lyhteenlaskettu liiketulos oli pakkasella kuusi miljoonaa euroa, kun se edelliskaudella oli miinuksella 11 miljoonaa euroa. Kuusi liigaseuraa ylsi positiiviseen tulokseen, kun vuotta aiemmin vain kaksi seuraa oli plussalla.

– Liikevaihtoennätyksen ohessa liigaseurat onnistuivat puolittamaan edeltävän kauden ennätystappiot. Talous ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, ja erityisesti pienet seurat ovat edelleen ilman taloudellisia puskureita. Julkisuudessa Liigaa on syytetty kilpailun rajoittamisesta ja hurjimmissa syytöksissä on viitattu jopa kartellin kaltaisiin olosuhteisiin. Tällaiset syytökset kuulostavat taloudellisesta näkökulmasta erikoisilta, sillä kartellille tunnusomaiset ylisuuret voitot loistavat poissaolollaan ja seurat tekevät tappiota vuodesta toiseen, toteaa EY:n Suomen talousjohdon neuvontapalveluiden johtaja Janne Aalto tiedotteessa.

Kasvua selittävät erityisesti HIFK:n ja Ilveksen panostukset oheisliiketoimintaan sekä Kiekko-Espoon liittyminen Liigaan. Liigajoukkueiden kulujen kasvu hidastui kahdeksaan prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista ja henkilöstökulut kasvoivat seitsemän prosenttia.

– Liigajoukkueissa on selvästi otettu käyttöön kulukuri ja ymmärretty taloudelliset realiteetit. Pelaajien palkat eivät voi jatkaa nousukiitoa, jos tehdään tappiota”, Aalto kiteyttää.

Liigaseurojen yhteenlasketut rahavarat nousivat 18,6 miljoonaan euroon, mutta varallisuus keskittyy suurille seuroille.

Euroissa mitattuna Ruotsin SHL-seurojen (14) yhteenlaskettu liikevaihto oli kuluneella kaudella 224 miljoonaa euroa.

SHL:n mediasopimuksen koko on jopa kolminkertainen liigaseuroihin verrattuna. Jos SHL:n ja Liigan mediasopimukset olisivat seuraa kohden yhtä tuottoisia, yhteenlaskettu liikevaihto olisi suhteellisen tasavertainen sarjojen välillä. Jos Liiga saisi SHL:n tasoisen mediasopimuksen sarjojen ero kutistuisi merkittävästi.

– Ruotsissa urheilubisnes on Liigaa suurempaa. Liigaseurat ovat kuitenkin onnistuneet kuromaan merkittävästi kiinni eroa SHL:ään muun liiketoiminnan kehityksen kautta. Lisäksi Ruotsin kruunu on heikentynyt euroa vastaan. Nykyinen taloudellinen ero on selitettävissä Ruotsin merkittävästi paremmalla mediasopimuksella, Aalto kertoo.

Kauden 2024–25 liikevaihtokuningas oli jälleen Oulun Kärpät, jonka konserniliikevaihto nousi 33,1 miljoonaan euroon. Mitalisijoille ylsivät myös HIFK (21 miljoonaa euroa) ja Ilves (21,6 miljoonaa euroa). Ilves nousi Tampereen suurimmaksi ja ohitti Tapparan kuusi miljoonalla eurolla. Kärppien ja Ilveksen luvut sisältävät merkittävästi muuta liiketoimintaa, kuten ravintola- ja tapahtumapalveluja sekä Ilveksellä myös jalkapallotoimintaa.

Tapparan (Tamhockey) liikevaihto oli 15,7 miljoonaa euroa, ja se karsi kustannuksiaan eniten koko Liigassa: liiketoiminnan kulut laskivat yli 17 prosenttia.

Liigaseurojen taloudellisessa vertailussa Saipa erottui edukseen: se nousi pienillä kustannuksilla finaaleihin ja sen pistekohtainen kustannus oli alhainen. Pelillisen menestyksen siivittämänä Saipa kasvatti liikevaihtoaan peräti 68 prosenttia. Myös KalPa hyötyi mestaruudestaan kasvatti liikevaihtoaan 21 prosenttia.

Vaasan Sport teki merkittävän käänteen – tilikauden tulos nousi plussalle 0,08 miljoonaan euroon pitkän tappioputken jälkeen.

Porilaisseura Ässät paransi tulostaan ja teki pienen positiivisen tilikauden tuloksen 0,17 miljoonaa euroa. Mikkelin Jukurit jäi 5,2 miljoonan euron liikevaihtoon, ja myös Kiekko-Espoon ensimmäinen liigakausi oli taloudellisesti haastava. Kiekko-Espoo joutuu toimimaan yksityisessä kotihallissaan Metro Areenalla vuokralaisena. Vaikka seura viisinkertaisti liikevaihtonsa (6,1 miljoonaa euroa), hallin ravintola- ja oheispalvelumyynti ei satanut Kiekko-Espoon kassaan ja se teki tappiota yli 700 000 euroa.

Rauman Lukon liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa, mutta sen liiketulos painui syvälle pakkaselle (-3 miljoonaa euroa), mikä oli Liigan heikoin liiketulos. JYP puolestaan kirjasi Liigan suurimman tilikauden tappion, -1,3 miljoonaa euroa, ja jäi liikevaihdossa 7,1 miljoonaan euroon. KooKoon liikevaihto oli 7,2 miljoonaa euroa, mutta tulos jäi lievästi negatiiviseksi (-0,24 miljoonaa euroa).

HPK:n liikevaihto 6,8 miljoonaa, mutta kannattavuus jäi heikoksi, tilikauden tulos -0,7 miljoonaa tappiolla.

Pelicansien urheilullinen mahalasku heijastui toimintaan, liikevaihto oli 11,2 miljoonaa euroa ja laskua yhdeksän prosenttia.

– Erot suurimpien ja pienimpien seurojen välillä ovat kasvaneet: Kärppien liikevaihto on yli kuusinkertainen Jukureihin verrattuna. Tämä kertoo siitä rakenteellisesta haasteesta, joka Liigassa on: seurat operoivat lähes eri taloudellisessa todellisuudessa, Aalto summaa.

TPS:n liiketoiminnan kulut per piste ovat 150 000 euroa ja henkilöstökulut per piste 77 100 euroa.

EY analysoi jääkiekon SM-liigajoukkueiden taloudellisesta tilannetta seitsemättä vuotta peräkkäin. Raportti käsittelee SM-liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n tilinpäätöstietoja kaudelta 2024–25. Raportti analysoi tulevien rahapeliyrityssopimusten vaikutuksia sekä julkisuudessa esillä olleiden erilaisten sarjajärjestelmien talousvaikutuksia, ja ottaa kantaa siihen, mikä olisi talouden kannalta kestävä sarjamalli.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)