Menneen jälkiä: Nainen kaupunkikuvassa
Lotta Svärd -patsas on ainoa naisten toiminnalle omistettu julkisen taiteen teos Turun kaupungin taidekokoelmassa. Nina Sailon (1908–88) veistos on näköispatsas Mirjami Talviosta, joka toimi lottana sotien aikaan. Talousneuvos Pauli Talvio tilasi teoksen Lotta Svärd -järjestön kunniaksi ja vaimonsa muistoksi.
Veistos sijoitettiin Lappeenrannan suojeluskunnan edustalle vuonna 1985. Turun seudun Lotta-perinneyhdistys ry pystytti toisinnon teoksesta Turun Tuomaanpuistoon 2001. Samalla valmistettiin valos Tuusulan Lottamuseon edustalle. Jalustalle nostettu pronssipatsas on toteutettu luonnolliseen kokoon. Lotta seisoo mantteliin pukeutuneena, lakki päässä, reppu selässä ja maassa vierellään paketti.
Teoksen jalustaan on kirjattu ”Lotta Svärd 1921–1944”. Lotta Svärd on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat -kirjan fiktiivinen hahmo, joka valittiin edustamaan naisjärjestön lähes neljännesmiljoonaa jäsentä. Vaikka veistoksen mallina on ollut oikea henkilö, ei teoksessa mainita Mirjami Talvion nimeä.
Turussa naiset ovat olleet monesti julkisen taiteen kuvauksen kohteena. Heidät on kuvattu usein alastomina, myyttisinä hahmoina, passiivisina katseen kohteina, tunteen ilmaisijoina tai äidin roolissa – ja aina nimettöminä.
Turun kaupungin taidekokoelmassa ei ole vielä julkisen taiteen teosta osoitettuna naiselle tai muunsukupuoliselle, jonka yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa halutaan muistaa kaupunkikuvassa.
Carita Siik