Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden toisen satoarvion mukaan vehnän, sokerijuurikkaan, herneen sekä rypsin satoarviot ovat yli neljänneksen suurempia kuin keskimäärin. Sen sijaan härkäpavun sekä viljelyalaltaan suurimman viljamme, ohran, sato-odotus jää selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa pienemmäksi.

Viljaa viljellään Suomessa noin miljoonalla hehtaarilla, mikä kattaa lähes puolet koko peltoalasta. Kokonaisviljasadon arvioidaan olevan tänä vuonna 3,5 miljardia kiloa, mikä on vain hieman keskimääräistä suurempi. Vehnäsato on neljänneksen ja kaurasato yli kymmenyksen keskimääräistä suurempi. Myös rukiin satoarvio on hieman keskimääräistä suurempi. Vain ohrasato jää lähes viidenneksen kymmenen vuoden keskiarvoa pienemmäksi.

Rukiin satoarvio nousee 90 miljoonaan kiloon, mikä vastaa melko tarkasti vuosittaista käyttöä. Kulutusta vastaava sato on saatu viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin joka toinen vuosi. Ruissato vaihtelee vuosittain paljon, sillä syksyn runsaat sateet voivat estää kylvötöitä. Tämä riski on ajankohtainen myös tänä syksynä, joten ensi vuoden ruisala voi jäädä pieneksi.

Ruoka- ja rehuherneen viljelyala on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää niukasti sata miljoonaa kiloa, mikä olisi sama kuin viime vuonna. Tämän vuoden hernesato jäänee siten vain hiukan viime vuoden ennätyssadosta.

– Hernesadon kasvu kertoo viljelijöiden kiinnostuksesta kotimaiseen kasviproteiiniin ja markkinoiden kysynnästä, arvioi yliaktuaari Anneli Partala Lukesta tiedotteessa.

Rypsin ja rapsin vuosittaiset satomäärät ovat vaihdelleet paljon. Suurin sato, lähes 150 miljoonaa kiloa, saatiin vuonna 2006. Sato oli tuolloin lähes kaksinkertainen tämän vuoden noin 80 miljoonan kilon satoarvioon verrattuna. Tämän vuoden satoarvio on kuitenkin suurin kahdeksaan vuoteen.

Sokerijuurikkaan satoarvio kohoaa 700 miljoonaan kiloon, mikä olisi toteutuessaan suurin lähes 20 vuoteen. Perunan ja sokerijuurikkaan sadonkorjuu tapahtuu myöhään syksyllä ja on vielä kesken. Suomen juurikassato oli suurimmillaan 1990-luvun lopulla. Huippuvuonna 1997 sato oli lähes puolet suurempi kuin tämän vuoden arvio.

Nurmi on tärkeä rehu etenkin nautakarjalle. Säilörehua korjataan kaksin- tai kolminkertaisesti kokonaisviljasatoon verrattuna. Säilörehun kokonaissatoarvio ylittää kahdeksan miljardia kiloa, mutta sen määrän arviointi on haastavampaa kuin muiden peltokasvien. Vaikka tärkeimmän rehuviljamme ohran sato jäänee 20 prosenttia pienemmäksi kuin kymmenen vuoden keskisato, on noin 1,1 miljardin kilon sato lähes yhtä suuri kuin kaurasato.

Luken satotilaston arviot perustuvat alueellisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 22. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin. Satotilasto tarkentuu marraskuun 20. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)