Turun Seudun Veden ja Turun seudun puhdistamon koko henkilöstö on saanut kuluvan vuoden aikana koulutusta kyberturvallisuuteen liittyen. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perustason ymmärrystä kyberturvallisuudesta ja tietoisuutta siitä, mitä jokainen voi tehdä kyberuhkien torjumiseksi.

Kyberturvallisuus on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta keskusteltaessa. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Vesihuollon kokonaisvaltainen kyberturvallisuus Varsinais-Suomessa -hankkeessa järjestettiin koulutuksia lisäämään vesilaitosten henkilöstön tietoisuutta ja osaamista niin kyberturvallisuuteen kuin tietoturvallisuuteen liittyen.

Koulutusten suunnittelun lähtökohtana oli se, että suurin osa osallistujista koostui muista kuin kyberturvallisuuden tai IT:n asiantuntijoista.

− Koulutukset suunniteltiin siten, että ne kasvattavat perustason ymmärrystä ja tietoisuutta ongelmista, joita kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa vesihuollolle ja mitä jokainen voi tehdä niiden torjumiseksi ja havaitsemiseksi. Samalla halusimme myös antaa eväitä siihen, miten reagoida, jos jotain kuitenkin sattuu, kertoo lehtori Jani Ekqvist Turun AMK:sta tiedotteessa.

Koulutuksia pidettiin kaikkiaan kymmenen, joihin sisältyi yksi kaikille Suomen vesihuoltotoimijoille avoin etäkoulutus. Myös etäkoulutus oli erittäin suosittu ja siihen osallistui noin sata henkilöä. Muut koulutukset pidettiin Turun Seudun Vedelle ja Turun seudun puhdistamolle.

Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa kyberhygieniaa eli perustason teknisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi, toimintaympäristön muutoksia ja kyberhyökkäyksien seurauksia. Aiheena sivuttiin myös hybridivaikuttamista, josta vuosi sitten tapahtuneet murtautumiset Suomen vesilaitoksiin ovat yhdenlainen esimerkki. Hybridivaikuttamiseen lukeutuvilla murtautumisilla voidaan esimerkiksi testata, miten järjestelmä toimii sekä voidaan osoittaa haavoittuvaisuutta ja luoda huolta yhteiskunnan varautumisen tilasta.

− Olemme painottaneet ihmisen roolia organisaation tietoturvallisuuden toteutumisessa. Paljon puhuttiin myös inhimillisestä huijatuksi tulemisesta eli miten sitä voi torjua, kuinka siihen voi varautua ja miten siihen pitäisi reagoida, lehtori Pia Satopää Turun AMK:sta kertoo.

Turun Seudun Veden toimitusjohtajan Aki Artimon mukaan hanke on vahvistanut Turun Seudun Veden kyberturvallisuuskulttuurin perustaa ja kehittänyt yhtiön kyberturvallisuusvalmiuksia.

− Koulutukset ovat antaneet henkilöstöllemme konkreettisia valmiuksia ja ymmärrystä siitä, miten tietoturvaan voidaan vaikuttaa jokapäiväisessä työssä. Palaute koulutuksista on ollut erittäin myönteistä: niitä on pidetty selkeinä, hyödyllisinä ja koulutusten toivotaan jatkuvan. Panostammekin jatkossa osaamisen kehittämiseen osana jatkuvaa kehitystyötä, jotta voimme vastata toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin ja vahvistaa entisestään yhtiömme kyberturvallisuutta, Artimo sanoo.

Myös Turun seudun puhdistamossa koettiin aihepiirin käsittely hyödylliseksi.

− Koulutettavat saivat hyvän kuvan siitä, miten heihin pyritään vaikuttamaan, miten tunnistaa vaikutusyritykset ja mitkä ovat suojauskeinot vaikutusyrityksiin, kuvailee toimitusjohtaja Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy:stä.

Vesihuollon kokonaisvaltainen kyberturvallisuus Varsinais-Suomessa -hanke kesti 1,5 vuotta ja sitä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)