Suomalaiset ovat laajasti tyytyväisiä vapauksiensa määrään eri elämänalueilla. Yrittämiseen ja julkiseen terveydenhuoltoon toivotaan eniten lisää vapautta. Pikemminkin vapauksien vähentämistä kuin lisäämistä toivottaisiin etenkin sosiaalisen median, uhkapelaamisen ja tekoälyn kohdalla.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 23 eri elämänalueelta, onko niillä suomalaisessa yhteiskunnassa vapautta liian vähän, sopivasti vai liikaa. Eniten lisää vapautta kaivataan yrittämiseen (39 %), julkiseen terveydenhuoltoon (37 %) sekä asumiseen ja rakentamiseen (33 %).

Samaan aikaan osa vapauksista herättää epäluuloja. Sosiaalinen media koetaan monen (42 %) mielestä liian vapaaksi, ja reilu kolmannes (37 %) rajoittaisi uhkapelaamista nykyistä tiukemmin. Myös tekoälyn roolia yhteiskunnassa tarkastellaan kriittisesti – 30 prosenttia arvioi sen toimivan liian vapaasti.

Selvä enemmistö (60 %) kokee ilmaisun- ja sananvapauden tason olevan Suomessa sopiva. Kritiikkiäkin esiintyy, sillä yhtä moni (16 %) kokee sananvapautta olevan yhteiskunnassa liikaa kuin liian vähän.

Ideologiset erot vastauksissa ovat selviä. Vasemmistolaiseksi itsensä luokittelevat suhtautuvat varovasti talouden ja elintapojen vapauksiin, oikeistolaiset haluaisivat niihin lisää väljyyttä.

EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan tulos kertoo liberalismin kaventuneesta tulkinnasta.

– Yhä useammin liberalismi ymmärretään lähinnä arvoliberalismina, jossa talouden ja sananvapauden rooli jää taka-alalle.

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.–24. maaliskuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)