Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nukkuu riittävästi. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista noin 80 prosenttia sekä 8. ja 9. luokan oppilaista noin 70 prosenttia kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. 8.- ja 9.-luokkalaisten kokemus tästä on lisääntynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin noin 40 prosenttia koki voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Alakoululaisten osalta tietoa on koottu vasta vuodesta 2017 alkaen.

– Kouluterveyskyselyn pitkät aikasarjat kertovat myönteisestä muutoksesta aikuisten ja koululaisten keskustelukulttuurissa. Nuoret juttelevat aiempaa useammin omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 61 prosenttia koki, että opettajat ovat kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista, kun 2000-luvun alussa näin koki noin 30 prosenttia oppilaista, kertoo Kouluterveyskyselyn vastaava tutkija Jenni Helenius tiedotteessa.

Vuonna 2025 koulupäivästään vanhempiensa kanssa keskusteli suurin osa 8.- ja 9.- luokkalaisista vähintään joskus. Noin kuusi prosenttia ei keskustellut koskaan vanhempiensa kanssa koulupäivästään. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 73 prosenttia koki, että opettajat kannustavat oppilaita kertomaan mielipiteensä oppitunnilla.

Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.

Kevään 2025 kyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.

Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.

Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.

– Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Yhä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa 8. ja 9. luokan oppilaista sekä alle puolet lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kertoi, että ei käytä lainkaan alkoholia.

Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien nuorten osuudet vaihtelivat 1–9 prosentin välillä eri ikäluokissa. Kyselyn mukaan käyttö oli nuorilla tytöillä poikia yleisempää. Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Kasvu jatkui ainoastaan ammattiin opiskelevilla tytöillä.

Perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista pojista kuusi prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia oli käyttänyt sähkösavukkeita vähintään kerran.

Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt merkittävästi sekä pojilla että tytöillä vuoteen 2023 verrattuna. Nikotiinipusseja ilmoitti käyttäneensä päivittäin perusopetuksen 8. ja 9. luokan ja lukioiden 1. ja 2. vuoden pojista yhdeksän prosenttia ja tytöistä 4–5 prosenttia.

Nikotiinipussien päivittäinen käyttö oli yleisintä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (pojat 24 %, tytöt 15 %). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista nikotiinipusseja oli kokeillut harva (pojat 2 %, tytöt 1 %).

– Nikotiinipussien päivittäisen käytön yleistyminen nuorilla on hälyttävää. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin ikärajaa tulisi nostaa kiireellisesti 20 ikävuoteen, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila.

– Nikotiinituotteet ovat nuorille aina haitallisia. Tupakkalaki mahdollistaa edelleen huomattavan paljon nikotiinia ja houkuttelevia makuaineita sisältävien nikotiinipussien myynnin. Elokuun alusta alkaen kouluissa ja oppilaitoksissa on kuitenkin aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käyttöön, kun myös tupakan vastikkeiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta, Ollila jatkaa.

Kouluterveyskyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli kokenut kevätlukukauden aikana kiusaamista muiden oppilaiden tai opiskelijoiden taholta.

Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes.

Kiusaamista kevätlukukauden aikana kokeneista ala- ja yläkoululaisista noin joka neljäs kertoi jonkun koulun työntekijän tietävän asiasta.

Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin niitä oli kokenut noin puolet tytöistä.

Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lisäksi erilaisista fyysisen uhan kokemuksista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan esimerkiksi lyömistä, potkimista tai väkivallalla uhkaamista. Sitä ei kysytty, missä paikassa tai tilanteessa uhkaa oli koettu.

Pojat olivat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 18 prosenttia sekä 4. ja 5. luokan että 8. ja 9. luokan pojista, 12 prosenttia lukioiden pojista ja 14 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista. Tytöistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.

Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.

Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa on koko maan sekä hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset. Tuloksia käsitellään Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa 22.–23. syyskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)