Aspiriinihoito ei useimmiten tuo merkittävää apua tulehduskipulääkeyliherkkyyttä sairastavan henkilön krooniseen polypoottiseen rinosinuiittiin, osoitti satunnaistettu lumekontrolloitu suomalaistutkimus. Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUS Tulehduskeskuksen yhteistyötutkimuksen tulokset julkaistiin Allergy-lehdessä.

Tulehduskipulääkkeiden pahentamaan hengitystiesairauteen (N-ERD) liittyy tyypillisesti yliherkkyys tulehduskipulääkkeille, astma sekä krooninen polypoottinen rinosinuiitti eli pitkäaikainen nenän sivuontelotulehdus, jossa potilas usein kärsii myös nenän limakalvon liikakasvusta eli nenäpolyypeista. Hoitona on sairaaloissa käytetty noin 15 vuoden ajan pitkäaikaista aspiriini- eli ASA-hoitoa.

– ASA-hoito on edullista, mutta sen tehosta ei ole ollut tarpeeksi näyttöä. Tieto hoidon tehosta on tärkeää, sillä oireisiin on nykyisin saatavilla useita biologisia lääkkeitä, jotka ovat tehokkaita, mutta hyvin kalliita, kertoo tutkimusta johtanut professori Sanna Toppila-Salmi Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimuksessa 26 N-ERDiä, astmaa ja vaikeaa kroonista polypoottista rinosinuiittia sairastavaa potilasta sai aspiriinisiedätyshoidon, minkä jälkeen heidät satunnaistettiin käyttämään joko aspiriinia tai lumevalmistetta suun kautta 11 kuukauden ajan.

– Aspiriini- ja lumeryhmien välillä ei ollut eroa oireissa tai keuhkotoiminnassa hoidon päättyessä. Viitteitä saatiin siitä, että ASA-hoito voisi hieman pienentää nenän polyyppeja ja parantaa nenäoireisiin liittyvää elämänlaatua verrattuna lumevalmisteeseen, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, kertoo väitöskirjatutkija Alma Helevä Helsingin yliopistosta.

Ryhmien välillä ei ollut eroa myöskään siinä, kuinka paljon tarvittiin pahenemisvaiheisiin käytettäviä kortisonikuureja.

Tulosten perusteella vain 25 prosenttia aspiriinia saaneista potilaista voitiin luokitella hoidosta hyötyviksi, ja toisaalta 18 prosenttia aspiriiniryhmän potilaista joutui keskeyttämään hoidon sivuvaikutusten vuoksi. Sivuvaikutuksia, kuten hengitysoireita, astman pahenemista, vatsaoireita tai verenvuototaipumuksen lisääntymistä oli 56 prosentilla aspiriinia saaneista, mutta myös 30 prosentilla plaseboa saaneista.

– Tämän tutkimuksen perusteella ASA-hoidolla ei ollut huomattavaa tehoa verrattuna lumehoitoon, ja lisäksi huomattava osa potilaista sai haittoja. Pieni osa potilaista hyötyi hoidosta, mutta toistaiseksi tulehduskipulääkeyliherkkien potilaiden joukosta ei osata tunnistaa niitä, jotka hyötyisivät ASA-hoidosta, tutkijat toteavat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)