Paula Kangasniemi herättää keskustelua luonnon oikeuksista

Paula Kangasniemen mielestä se, että luonnon oikeuksia suhteessa ihmisiin tunnistetaan julkisessa keskustelussa, parantaa niiden mahdollisuuksia tulla näkyviksi ja tunnustetuiksi. Paula Kangasniemen mielestä se, että luonnon oikeuksia suhteessa ihmisiin tunnistetaan julkisessa keskustelussa, parantaa niiden mahdollisuuksia tulla näkyviksi ja tunnustetuiksi. Kuva: Paula Kangasniemen arkistot

Huoli ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon ja tietoisuudesta luonnon oikeuksiin sai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen freelance-toimija Paula Kangasniemen luomaan tapahtuman, jossa asiantuntijat kertovat oman alansa faktoja muun muassa luonnosta, politiikasta, kestävyysetiikasta sekä omistajuuden ja oikeustieteen näkökulmista.

Kangasniemellä on ollut huolta siitä, että niin paljon vahingoitetaan luontoa tahattomasti tai tahallisesti, mutta luonto ei pysty puolustautumaan ihmisen tekojen edessä.

– Ekologinen ja taloudellinen kestävyys nivoutuvat entistä tiiviimmin yhteen rauhan näkökulmasta. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi julkaistiin marraskuussa. Analyysi kuvaa ympäristön muutoksia, kuten ilmaston lämpenemistä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä sekä ympäristön tilan heikkenemistä, Kangasniemi sanoo.

Kangasniemen mukaan raportti tarkastelee Suomen tilannetta ja vaikutuksia.

– Analyysin mukaan muutokset vaikuttavat suoraan ja välillisesti talouteen, turvallisuuteen ja terveyteen. Talous kärsii toimitusketjujen epävarmuudesta ja ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä. Voimistuvat luonnonilmiöt aiheuttavat poikkeusoloja ja vaurioita infrastruktuuriin. Monimuotoinen luonto tukee terveyttä, mutta saasteet ja päästöt heikentävät sitä, Kangasniemi luettelee.

Kangasniemi sanoo, että nykyisen oikeusjärjestelmän mukaan lähes kaikissa maissa luonto nähdään omaisuutena.

– Niinpä metsien ja muiden ekosysteemien omistajilla on yleensä lupa käyttää niitä haluamallaan tavalla, vaikka se merkitsisi luonnon hyvinvoinnin tuhoamista. Meillä on vastuu luonnosta ja haluan herättää keskustelua aiheesta, Kangasniemi kertoo.

Kaikille avoin tapahtumakokonaisuus Elävät oikeudet järjestetään Taiteen talon elokuvateatteri Kino Killassa, Turun kaupunginkirjaston Studiolla ja Turun tuomiokirkolla 17. syyskuuta.

Tapahtumassa käsitellään luonnon oikeuksia ja kestävyysetiikkaa yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Kangasniemi kertoo, että keskustelupaneeleissa nähdään niin oikeustieteen ja politiikan asiantuntijoita kuin metsänomistajia ja taiteen tutkijoita.

– Uutisissa tulee paljon epämiellyttäviä ja pelkoa herättäviä aiheita, niin on mukava voida olla edistämässä ja rakentamassa rauhanomaista keskustelukulttuuria. Toivon Suomeen rakentavaa keskustelukulttuuria, jossa puhutaan vaikeistakin asioista rauhanomaisesti, kuten esimerkiksi kestävyysetiikasta ja luonnon oikeuksista suhteessa ihmiseen, toteaa tapahtumaa tuottava ja koordinoiva Kangasniemi.

Kangasniemen mielestä on tärkeää erottaa se pointti, että hänellä ei ole mitään vastaan, että luonto ja maa ovat joidenkin elanto.

– Mutta ihmisen tulisi toteuttaa maan käyttöä ja eläintenpitoa kestävällä ja eettisellä tavalla. Tiedämme kaikki, että millainen Itämerenkin tila on. Niin kysymys onkin mikä on kohtuus, ja voimmeko mitenkään edistää tätä luonnontilaa, jotta se säilyisi monimuotoisena ja lajirikkaana.

Paula Kangasniemi toivoo, että päivä herättää ajattelua ihmisissä suhteessa omaan luontosuhteeseen.

– Haluan tuoda yhteen asiantuntijoita keskustelemaan faktapohjaisesti, ja saada ihmisiä miettimään. Se joka tuhoaa luontoa, niin hänellä on myös vastuu siitä, että jos tuhoaa jotain, niin sitä tulisi esimerkiksi ennallistaa.

Marianne Rovio

Tekstiilitaide ilmentää tietoa Galleria Askissa

Riikka Kupsala kokeilee valmistamansa kolmiulotteisen pylvään painoa työhuoneellaan.

Turkulaisen kuvataiteilija Riikka Kupsalan tekstiiliteokset käsittelevät henkilökohtaista tietoa pukeutumisesta ja vaatteista. Teokset ovat nähtävillä Kuluttavat kuteet -näyttelyssä Galleria Askissa 12.–23. syyskuuta.

Pimeässä hohtava panssarisiimalevä loppukesän ilmiö

Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Sun Mahis! -tapahtuma tarjoaa suoran reitin työnantajien ja kouluttajien luo

Varsinais-Suomessa työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten tilanne huolestuttaa. Heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa oli yhteensä 6 900 alle 30-vuotiasta työtöntä, joista alle 25-vuotiaita oli 3 700. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä on kasvanut vuodessa yli 16 prosenttia. Heikossa työmarkkinatilanteessa ammattiin valmistuneidenkaan nuorten työura ei pääse kunnolla alkamaan ja riski pitkittyneeseen työttömyyteen kasvaa.

Rautalankaa risteilyn täydeltä

Dangers.

Twist & Twang Rautalankaristeily 13 risteillään Viking Gracella Turun ja Tukholman välillä 6.–7. syyskuuta. Risteilijät saavat nautittavakseen kattauksen kitarointia.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.