Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.

Frontiers in Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin tekoälyalgoritmien avulla varhaiselämän sairauksien pitkäaikaisia vaikutuksia mielenterveyteen myöhemmällä iällä. Tutkimuksessa hyödynnettiin koneoppimisalgoritmeja yli 46 000 henkilöstä, jotka olivat vähintään 50-vuotiaita ja asuivat Euroopassa ja Israelissa.

– Henkilöt, jotka olivat kokeneet lapsuudessaan vaikeita ihmissuhteita, huonoa terveyttä tai taloudellisia vaikeuksia, raportoivat todennäköisemmin itsemurha-ajatuksista myöhemmin elämässä, kertoo väitöskirjatutkija Xu Zong Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutista tiedotteessa.

– Nämä varhaiset kokemukset näyttävät lisäävän alttiutta itsemurha-ajatuksille jopa vuosikymmeniä myöhemmin, Xu jatkaa.

Tutkimus on yksi ensimmäisistä laajamittaisista selvityksistä, jossa kartoitetaan, kuinka useat varhaiselämän sairaudet voivat vaikuttaa itsemurha-ajatuksiin vanhuudessa. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet lapsuuden vastoinkäymiset murrosiän ja aikuisuuden itsemurha-ajatuksiin.

Tutkimuksessa arvioitiin usean varhaisen elämän muuttujan suhteellista merkitystä kuudesta alueesta: lapsuuden sosioekonominen asema, altistuminen sodalle, asumisolosuhteet, sosiaaliset suhteet, pääsy terveydenhuoltoon ja muut.

Myöhemmän elämän itsemurha-ajatusten tärkeimpiä selittäjiä olivat muun muassa lapsuuden ystävyyssuhteiden puute, alhainen isän koulutustaso ja huonot asuinolot.

Itsemurha-ajatukset ovat vakava kansanterveydellinen ongelma Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Ongelma koskettaa erityisesti iäkkäitä aikuisia, jotka voivat kohdata myös lisääntyvää terveystaakkaa ja sosiaalista eristäytymistä.

– Mielenterveystuen ja itsemurhien ehkäisyn ei pitäisi keskittyä vain tämänhetkisiin riskitekijöihin, vaan koko elämänkaaren näkökulma tulisi ottaa huomioon, Xu sanoo.

– Kun tunnistetaan ne vaikeudet, joita henkilöillä on ollut varhaiselämässä, terveydenhuoltojärjestelmä voi paremmin räätälöidä heille oikeanlaista apua.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että lastensuojelun ja julkisten terveyspalveluiden investointeja tulisi lisätä.

– Lapsuuden elinympäristön parantaminen voisi olla yksi tehokkaimmista pitkän aikavälin strategioista vähentää ikääntyvän väestön mielenterveysongelmien ja itsemurhien taakkaa, Xu lisää.

Tutkimus perustuu tietoihin kansainvälisestä Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -hankkeesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)