Uusien autojen kysyntä on tammi–heinäkuun aikana on hieman viime vuotta jäljessä. Uusia henkilöautoja on ensirekisteröity viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 3,8 prosenttia vähemmän ja kuorma-autoja 22,1 prosenttia vähemmän. Positiivista on pakettiautojen ensirekisteröintimäärä, joka on kasvanut 7,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Henkilöautojen osalta kehitys on huolestuttava, kun vertailuvuosi 2024 oli sekin huonoin 30 vuoteen. 2010-luvulla henkilöautoja ensirekisteröitiin vuodessa keskimäärin 114 000 kappaletta ja määrä on tippunut siitä 35 prosenttia viime vuoden 74 000 auton ensirekisteröintiin. Väkiluvultaan Suomen kokoisessa Tanskassa rekisteröitiin jo toukokuuhun mennessä enemmän uusia autoja, kuin Suomessa koko tänä vuonna, kuvaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio tiedotteessa.

Myös eurooppalaisessa vertailussa Suomella on kirittävää. Vuonna 2024 Suomessa ensirekisteröitiin tuhatta asukasta kohden 13 uutta henkilöautoa. Tällä määrällä Suomi on jaetulla viidenneksi heikoimmalla sijalla Kreikan ja Unkarin kanssa.

Kuorma-autojen ensirekisteröinnit tammi–heinäkuussa olivat 22,1 prosenttia ja linja-autojen ensirekisteröinnit 20,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa jäljessä. Ladattavien henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä tammi-heinäkuussa oli 55,6 prosenttia, kun osuus vuonna 2024 oli 49,6 prosenttia. Ladattavien pakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä oli tammi–heinäkuussa 20,1 prosenttia osuuden ollessa viime vuonna 13,4 prosenttia.

– Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomi sijoittuu hyvin, kun vertaillaan ladattavien henkilöautojen osuutta ensirekisteröinneissä. Suomea edellä ovat tänä vuonna vain Norja, Tanska ja Ruotsi. Absoluuttiset määrät ovat näissä maissa toki moninkertaisia Suomeen verrattuna, kertoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Uusien autojen kysyntää vahvistaa täyssähköisten työsuhdeautojen hankintakannustimen jatkuminen vuosikymmenen loppuun asti. Tulonveron alennukset, romutuspalkkio, maltillinen korkotaso ja talouden orastava kasvu tulevat ensi vuonna kirittämään yksityistä kulutuskysyntää.

Käytettyjen autojen myynti on käynyt suhteellisen vilkkaasti, etenkin kuluttajien välisessä kaupassa. Kysyntä on keskittynyt edullisimman hintaluokan autoihin.

Valmistelussa oleva romutuspalkkio antaa kuluttajille sytykkeen investoida uuteen, vähäpäästöiseen ja turvalliseen autoon. Aiempien romutuspalkkioiden perusteella tiedetään, että romutuspalkkiolla uuden auton ostaneet ovat olleet tavallista uuden auton ostajaa useammin naisia, nuorempia ja pienituloisempia.

Romutuspalkkiossa uuden nollapäästöisen auton hankintaan tukea saa 2 500 euroa ja 1–140 g/km hiilidioksidia päästävän auton hankintaa n2 000 euroa. Maksimipäästörajan asettaminen 140 g/km on autoalan näkemyksen mukaan oikein asetettu.

– Päästörajan asettuminen 140 g/km tasolle takaa, että romutuspalkkion saa myös hintaluokaltaan edullisempiin perhekokoluokan autoihin. Arviomme mukaan romutuspalkkiolla hankittavien autojen keskipäästö asettuu 70-80 g/km tasolle. Kun romutettavien autojen päästöt ovat keskimäärin 210 g/km, ovat romutuskampanjan päästöjä vähentävät vaikutukset kiistattomia, painottaa Kallio.

Onnettomuustietoinstituutti OTI tekee vuosittain raportin kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Uusimmassa raportissaan Onnettomuustietoinstituutti linjaa, että ajokannan uudistumista tulee tukea, jotta vanhat, tukijärjestelmättömät ajoneuvot poistuisivat liikenteestä.

Yhteenajoissa yli kymmenen vuotta vanha auto on 72 prosentissa tapauksista yhteenajon aiheuttaja. Yli 15 vuotta vanhojen autojen osuus yhteenajojen aiheuttajana on 43 prosenttia.

– Ero uusien ja vanhojen autojen turvallisuuden välillä korostuu, kun muistetaan, että uusien autojen keskimääräinen kilometrisuorite on vanhoja korkeampi. Erityisesti uusien autojen aktiivinen turvallisuus (kuljettajaa avustavat ja tukevat järjestelmät) on viime vuosina uuden sääntelyn ja innovaatioiden myötä ottanut jättiharppauksia, avaa Lausala.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)