Kirjolohi on suomalaisten suosima ruokakala. Viime vuonna Suomessa kasvatettiin 16,6 miljoonaa kiloa kirjolohta – enemmän kuin kertaakaan 2020-luvulla.

– Suomessa syötävän kotimaisen kalan markkinajohtaja on kasvatettu kirjolohi. Se sopii hyvin suomalaiseen makuun, on helposti valmistettavaa ja vastuullisesti tuotettua. Ostamalla kotimaista kalaa tuetaan samalla työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa, listaa Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo tiedotteessa.

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta. Kirjolohen tuotanto on Suomessa viime vuosina kasvanut.

– Kotimaista kirjolohen tarjontaa on nyt paremmin ja ympärivuotisemmin kuin aiemmin, Sankelo iloitsee tiedotteessa.

Suomalaisen kalan kulutus on kääntynyt Suomessa viime vuosina kasvuun. Kotimaista kalaa kulutetaan lähes kolmannes kalan kokonaiskulutuksesta, kertoo Sankelo. Hän uskoo, että kalankasvatuksen tulevaisuus on valoisa ja maltillisella kasvulla jatketaan. Se vaatisi lisää kasvatuslupia ja uusia toimijoita alalle.

Maailman kriisit ovat auttaneet suomalaisia ymmärtämään huoltovarmuuden ja elintarviketuotannon omavaraisuuden merkitystä entistä paremmin, ja kotimaisen ruuan arvostus on noussut.

Valtaosa kirjolohenkasvatuksesta tapahtuu merialueilla – erityisesti Saaristomerellä ja Perämerellä. Suomessa on enenevissä määrin kiertovesikasvatusta ja sisävesikasvatusta.

Kalanviljely on tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia ihmisravinnoksi, sillä kasvatetun kalan rehutehokkuus on huomattavasti parempi kuin maan päällä kasvatettavien eläinten.

Sankelo kertoo, että Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” on vain noin kuudesosa naudanlihan tuotannon hiilijalanjäljestä. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on myös tuotua kasvatettua lohta pienempi.

– Alan toimijat panostavat myös jatkuvasti siihen, että kasvatuksen ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet, Sankelo sanoo.

Uudet innovaatiot ovat tärkeässä roolissa kotimaisen kalan kulutuksen kasvattamisessa. Sankelo nostaa esiin sekä kiertovesikasvatuksen kehittymisen, rehuratkaisujen parantamisen että uusien kotimaisten kalatuotteiden kehittämisen tärkeyden.

– Jos haluamme, että kuluttajat syövät kalaa, alan pitää kehittää jatkuvasti lisää uusia ja houkuttelevia kalatuotteita. Esimerkiksi julkisella puolella, kuten kouluissa, virastoissa ja työpaikoilla nautitaan vuodessa valtava määrä lounaita. On tärkeää, että kotimainen kala säilyy kilpailukykyisenä vaihtoehtona, kun tehdään valintoja näiden aterioiden raaka-aineisiin.

Tänä vuonna on panostettu erityisesti markkinointiin Suomen Kalankasvattajaliiton ja Pro Kalan toteuttaman ja Euroopan unionin osarahoittaman Hyvin kasvatettu kala -kampanjan myötä. Sen avulla kalankasvatusta on tehty tunnetuksi kuluttajille.

Sosiaaliseen mediaan ja muun muassa kauppakeskuksiin rantautunut kampanja on tutkimusten mukaan tavoittanut tänä vuonna joka toisen suomalaisen. Kampanjan kasvo, Pirjo-lohi on vieraillut kaupoissa tervehtimässä ihmisiä ja kertomassa kalankasvatuksesta.

Suomen Kalankasvattajaliiton uudistettujen kotisivujen yhteyteen liitetyillä kampanjan nettisivuilla on ollut paljon liikennettä. Kampanjan myötä julkaistiin YouTubessa video, jonka mukana pääsee vierailemaan kalankasvattamossa.

– Tällainen virtuaalivierailu kertoo kuluttajille siitä, mitä kaikkea tapahtuu, ennen kuin kala on myynnissä kaupassa, Sankelo sanoo.

– Kuluttajat eivät välttämättä tunne alaa niin hyvin. Me haluamme välittää tietoa siitä, että samalla kun herkuttelee maukkaalla kotimaisella kalalla, tietää, että on tukenut suomalaista työllisyyttä, alueiden elinvoimaa ja suomalaisen kalaomavaraisuuden kehittymistä myönteiseen suuntaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)