Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kesäkuussa hukkui kahdeksan ihmistä. Hukkuneista viisi oli miehiä, yksi nainen ja kahdessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Kaksi hukkumisista tapahtui uidessa, kaksi vesiliikenteen yhteydessä, kaksi veteen putoamisen seurauksena ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Suomessa on tammi-kesäkuun aikana hukkunut 40 ihmistä.

– Tavanomaisesti sateisempi kesäkuu ja viileämmät vedet on todennäköisesti hillinnyt vesillä ja veden äärellä liikkumista, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että hukkumisia on sattunut kesäkuussa vähemmän kuin yli 20 vuoteen, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

– Vaikka hukkumisia tapahtui vähemmän, yli 30 läheltä piti -tilannetta kertoo, että vaaratilanteita syntyy lähes päivittäin. Heinäkuu on vuodesta toiseen kuukausi, jolloin hukkumisia sattuu eniten. Sään lämmetessä ja ihmisten suunnatessa joukolla veden äärelle, on nyt oikea hetki muistuttaa vesiturvallisuudesta, Hiltunen jatkaa.

Hukkuvan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Hukkuva pystyy harvoin huutamaan apua. Kaikki energia kuluu pinnalla pysymiseen. Hukkuva voi näyttää kiipeävän näkymättömiä tikkaita ylöspäin. Kädet voivat räiskähtävät kerran pinnalla tai voi näyttää siltä, että ihminen vain sukeltaa. Joskus hukkuva voi myös näyttää tekevän kuperkeikkoja vedessä. Sairaskohtauksen saanut voi vain vajota pinnan alle.

– Yksi hyvä tapa varmistaa, onko joku hädässä vedessä, on kysyä, onko kaikki hyvin. Mikäli vastausta ei kuulu, on syytä ryhtyä toimeen. Ensimmäisenä on tärkeää hälyttää lisäapua ja tehdä pelastustilanne näkyväksi muille. Tämän jälkeen tulee rauhoitella uhria, etsiä jokin kelluttava apuväline mukaan ja lopuksi pelastaa uhri. Apuvälineen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä hukkuvan suunta on usein ylöspäin ja ilman apuvälinettä lähestyessä hukkuva voi painaa pelastettavan myös pinnan alle, muistuttaa Hiltunen.

– Hukkumiset ovat ehkäistävissä, kun muistetaan toimia oikein veden äärellä. Käytetään pelastusliivejä. Tunnistetaan omat ja läheisten terveysongelmat sekä toimintakyky. Huolehditaan, että lähellä on auttamiskykyinen henkilö, eikä mennä päihtyneenä veteen tai vesille. Lisäksi muistetaan olla varsinkin lasten kanssa läsnä ja valvoa rannalla pulikoivia lapsia riittävän lähellä, käsivarren mitan päässä.

Onnettomuudet tapahtuvat usein odottamatta, ja paras tapa suojautua on varautua etukäteen

Vesiturvallisuus on pitkälti asennekysymys, ja jokainen meistä voi vaikuttaa siihen. Esimerkillä on voimaa, joten näytä itse hyvää esimerkkiä ja rohkaise myös muita toimimaan vastuullisesti. Terve järki ja oikea asenne ovat vesillä liikkujan parhaat turvavarusteet.

Uimataito, asenne ja hyvät vesiturvallisuustaidot antavat vapauden liikkua vedessä, vesillä ja veden äärellä turvallisesti eri vuoden aikoina.

Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi. Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.

Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä. Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.

Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti. Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.

Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan. Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.

Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus. Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.

Kesäkuun hukkumiskuolemista tapahtui kolme Länsi- ja Sisä-Suomessa, kolme Itä-Suomessa ja kaksi Pohjois-Suomessa. Tämän vuoden hukkuneista 21 on miehiä, kuusi naisia ja 13 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna kesäkuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 24 ihmistä ja tammi–kesäkuussa 43 ihmistä.

Lisäksi alkuvuoden aikana on raportoitu noin 120 vakavaa läheltä piti -tilannetta ja yhdeksän henkilöä on menehtynyt veteen liittyvissä liikenneonnettomuuksissa.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, sekä vesikulkuneuvoilla, erityisesti soutuveneillä, liikkumisen yhteydessä hukkuneet nousevat esiin kesäkuukausien tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Suurin osa näistä hukkumisista voitaisiin välttää oikealla turvallisuusasenteella, pelastusliivejä käyttämällä ja olemalla vesillä selvin päin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)