Otteluanalyysi: Kärki-TPS runnoi väkisin ohi jumbo-KäPan
Ensin myrskyisää sadetta ja kovaa tuulta. Sitten auvoisaa aurinkoa. Illan sää vastasi tapahtumia kentällä, kun TPS ja Käpylän Pallo kohtasivat jalkapalloilun Ykkösliigan kamppailussa Kupittaalla. Sarjan jumbo KäPa meni ensimmäisellä puoliajalla yllättäen jo kahden maalin johtoon mutta TPS runnoi jakson lopulla parissa minuutissa tasoihin ja meni menojaan toisella puoliajalla.
Ilman suuria paineita ja ennakko-odotuksia kauteen lähtenyt TPS on aloittanut sarjan järisyttävän hyvin. Se johtaa sarjaa puhtaalla pelillä neljän ottelun jälkeen ja on tehnyt jo 16 maalia eli keskimäärin neljä per peli. Kauden aloitus on ollut yhtä hyvä viimeksi kaudella 2002. KäPa on viimeisenä ja on päästänyt jo 12 maalia mutta ei peli siltä kentällä näyttänyt. KäPa haastoi kärkijoukkueen tosissaan.
TPS–KäPa 4–2 (2-2).
Maalit: 14. Antti Pastinen (Mikael Pulkkinen) 0-1, 34. Samuel Junior Anini 0-2, 36. Onni Helén (Elias Collin )1-2, 38. Atte Sihvonen (Lasse Sihvonen) 2-2, 68. Emu Kawakita (Aapo Boström) 3-2, 72. Kawakita (Onni Helén) 4-2,
Yleisöä: 737.
Kentän kunkku: Emu Kawakita, TPS. Kaksi ratkaisevaa maalia toisella puoliajalla ja tasapainoinen esitys keskikentällä sekä puolustus- että hyökkäyssuuntaan.
Illan erikoisuus: Olosuhteet olivat melko karmivat. Ensimmäisellä puoliajalla saatiin vettä oikein kunnolla ja tuuli oli kova. Toisella puoliajalla paistoi ilta-aurinko. Olympiakatsomosta oli käytössä vain kolme lohkoa koska TPS säästää kuluissa. Järjestelyt olivat muutoinkin vielä melko sekavia. Tästä on varaa parantaa. Aika paljon.
Matsin surkeinta: Antti Munukka on erotuomarina kirosana monille Turussa sekä Interin että TPS:n fanijoukoissa. Eikä tämäkään peli muuttanut isoa kuvaa. Ensimmäinen huuto saatiin, kun Onni Helén kamppaili pallosta KäPa-vahti Aleksi Piispan kanssa rangaistusalueella ja kaatui. Ei rankkaria. Kohta perään Albijon Muzaci kaatui rankkarialueen tuntumassa mutta ei saanut vaparia. Munukka palkitsi hänet varoituksella, ilmeisesti protestoinnin takia. Sama toistui pian, kun Tuomas Pippola jäi ilman vaparia. Myös hän sai kortin. Tämä kaikki lietsoi kotiyleisön raivon partaalle. Ja kieltämättä, ainakin ne kortit näyttivät varsin kevyiltä. Eipä Munukan maine ainakin näillä tuomioilla Turussa parantunut.
Tuhlaajapoika: Tuomas Pippola, TPS. Oli toisella puoliajalla kahdesti kahden KäPa-vahti Aleksi Piispan kanssa mutta maali jäi tekemättä. Pääsi paikoille mutta ruuti oli märkää.
Kuka pääsi helpoimmalla?: KäPan keskuspuolustus ei päässyt. Topparit ovat hollantilaistyyppisesti pallovarmoja ja hyviä avaamaan peliä mutta kamppailuvoimaa ei ole eikä kykyä puolustaa boksia. TPS ruhjoi ensimmäisellä puoliajalla itsensä tasoihin topparien nenän edestä keskityspalloista.
Mitä sanottiin?
Ivan Piñol, TPS: Tiesimme, että KäPa on kova vastus meille. Olimme valmiita siihen. Se on yksi sarjan parhaita joukkueita pallon kanssa. Harjoittelimme prässiä pitkin viikkoa. Oli vaikeaa nousta kahden maalin takaa. Se oli vaikea hetki. Joukkue osoitti yritystä ja sitoutumista. Pelaajat eivät luovuttaneet. Toinen puoliaika oli täysin erilainen. Olimme terävämpiä viimeisellä kolmanneksella. Kaikki kunnia pelaajille. TPS on viimeksi voittanut neljä peliä kauden alussa vuonna 2002, 23 vuotta sitten. Emu (Kawakita) on fantastinen pelaaja ja persoona. Hän on tarvinnut aikaa sopeutua. Hän on tehnyt paljon töitä ja on monipuolinen.
Lari Lummepuro, KäPa: Tosi karvas maku jäi suuhun. Ensimmäisellä puoliajalla päästiin 2-0-johtoon ja pystyttiin olemaan pallon kanssa aika vaarallisia. TPS nousi yhtäkkiä muutamassa minuutissa tasoihin.Toisella puoliajalla pallollinen tekeminen oli tosi paljon heikompaa. Puuttui kokonaan pyrkimys edetä kentällä. Tuntui että ollaan koko ajan jumissa omalla puoliskolla. Se koitui kohtaloksi. Peli hävittiin siinä, että emme päässeet etenemään pallon kanssa. Varmasti TPS teki myös hyviä juttuja prässäämisessä ja puolustamisessa mutta näytti että kentällä oli tiloja, mihin meidän olisi pitänyt päästä. Jäätiin jumiin omalle puoliskolle. Emme onnistuneet riittävän hyvin. Pitää pystyä suorittamaan 90 minuuttia tasolla, johon pystytään nyt vain ajoittain.
Analyysi: Alku näytti pahalta. Taulukon häntäjoukkue KäPa vei kärjen TPS:aa ja johti jo kahdella maalilla. Ensimmäinen osuma oli halpa ja maalivahti Olli Hakanpää saa ottaa sen piikkinsä. Hän lähti tavoittelemaan Mikael Pulkkisen keskityspalloa mutta suti siitä ohi ja joukon taakse hiipinyt toinen laitapakki Antti Pastinen, 17, sai siirtää pallon tyhjään pömpeliin. Kotijoukkue sai niskaansa lisää kylmää vettä, Kun Samuel Junior Anini ampui kovaa ja Hakanpää torjui vain osittain. Pallo päätyi verkkoon.
TPS runnoi jakson lopulla itsensä väkisin tasoihin parissa minuutissa. Laitapakki Elias Collin lähetti vasemmalta hyvän keskityksen, jonka Helén puski maaliin. Kohta perään toppari Atte Sihvonen nousi korkeimmalle ja puski Lasse Ikosen kulmapotkun maaliin. Peli oli 2–2.
TPS otti tahtipuikon toisella puoliajalla. KäPa ei päässyt enää läpäisemään TPS-linjoja. Kotijoukkue käänsi peliä nopeasti hyökkäyssuuntaa pallonriiston tai katkon jälkeen. TPS teki kaksi maalia suoraviivaisilla, näyttävillä hyökkäyksillä. Molemmat maalit iski japanilainen Emu Kawakita. Johtomaalissa vapauttavan syötön boksin sisään antoi vaihtomies Aapo Boström ja kotijoukkueen neljännen maalin rakensi Helén. Kawakita sijoitti molemmilla kerroilla pallon boksin sisältä verkkoon.
TPS osoitti luonnetta nousemalla kahden maaliin takaa tasoihin ja voittoon asti mutta kovin tasapainoinen esitys ei ollut. Linjat rakoilivat puolustussuuntaan liian helposti. Hyökkäyspäässä tehokkuus on häikäisevää. Maalipaikkoja kyetään luomaan ja niistä isketään maaleja. Toisella jaksolla oli jopa varaa hukata hyviä tilanteita. TPS:n Kawakita ja Ikonen urakoivat laajalla alueella kumpaakin suuntaan. Kumpikin onnistui hyvin.
KäPa on totuttu näkemään taulukon häntäpäässä mutta se on koko ajan ollut tuloksia parempi jalkapallojoukkue. Se todistettiin taas kerran. KäPa on nuori ryhmä täynnä taitavia ja vikkeliä pelaajia, joista monesta kuullaan vielä. Joukkueena se ei ole yhtä hyvä kuin yksilönsä mutta jotenkin tarina haiskahtaa siltä, ettei ole tarkoituskaan olla. Tarkoituksena on kehittää pelaajia enemmän kuin joukkuetta.
Erityisen hyvä KäPa on pallon kanssa. Siinä se oli parempi kuin TPS. Kaikesta näkee, että nuoret pelaajat ovat pelanneet koko ikänsä pienpelejä. Pahimmillaan höynää vedettiin ilman tarkoitustakaan edetä mutta TPS-pelaajia vietiin kuin pässiä narussa. Parhaimmillaan KäPa eteni sujuvasti TPS:n linjojen läpi. Tasatilanteessa Anini ampui pallon tolppaan. Mitä olisi tapahtunut, jos pallo olisi mennyt maaliin?
KäPalla on helmiä riveissään. Sokeakin näkee laitoja miehittäneiden Elias Kallion ja Samuel Junior Aninin lahjakkuuden. Pallo tottelee ja liike on vikkelää. Maalivahti Piispa esti vierailijat rumemmilta luvulta pelin lopussa.
TPS (4–3–3): Olli Hakanpää; Elias Collin, Akim Sairinen, Atte Sihvonen, Oscar Häggström; Lasse Ikonen (90. Tomi Väkiparta), Tuomas Pippola, Emu Kawakita; Albijon Muzaci, Onni Helén (90. Vertti Pohtio), Miika Kauppila (62. Aapo Boström).
KäPa (4–2–4): Aleksi Piispa; Mikael Pulkkinen, Pontus Lindberg, Pekka Hietalahti, Antti Pastinen (83. Reko Huhtamäki); Adam Jouhi, Denis Cukici (83. Niklas Leinonen); Elias Kallio, Yllson Lika, Samu Herronen (62. Willem Haapiainen), Samuel Junior Anini (73. Foday Mannih).
Erotuomari: Antti Munukka.
Varoitukset: Muzaci ja Pippola, TPS.
Lasse Virtanen