Tieliikenteestä sekä lähinaapureista aiheutuva melu häiritsevät kaupungeissa asuvia eniten, selviää THL:n vuonna 2023 toteuttamasta kyselystä.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin asukkaille suunnatun kyselyn mukaan tieliikenteen melu häiritsee asukkaiden kotona oleskelua eniten: kahdeksan prosenttia vastaajista koki häiriötä paljon tai erittäin paljon ja 15 prosenttia kohtalaisesti. Unen häiriintyminen tieliikenteen takia on kuitenkin harvinaisempaa.

Toiseksi eniten asukkaita häiritsee lähinaapureista tuleva melu. Asukkaista kuusi prosenttia kokee tämän häiritsevän kotona oleskelua paljon tai erittäin paljon, ja kolme prosenttia kokee unen häiriintyvän tästä paljon tai erittäin paljon.

Muut melun lähteet häiritsevät kohtalaisesti tai enemmän vain muutamaa prosenttia vastaajista. Muita kyselyssä mukana olleita melun lähteitä olivat raide- ja lentoliikenne, teollisuus, talotekniikka sekä muu naapurusto.

Kyselyn mukaan melu häiritsee eniten naisia, alle 50-vuotiaita sekä meluherkkinä itseään pitäviä.

Lähinaapureista aiheutuvan melun häiritsevyys on pysynyt ennallaan verrattuna aiempaan vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn. Sen sijaan tieliikenteen melu näyttää häiritsevän yhä useampaa.

– Muutos voi johtua otosten välisistä eroista. Syy voi olla myös se, että voimakkaasti tieliikennemelulle altistuvien ja meluherkkien määrät ovat mahdollisesti kasvaneet, kertoo erikoistutkija Tytti Pasanen tiedotteessa.

Pitkäaikainen voimakkaalle liikennemelulle altistuminen ei vain häiritse kotona oleskelua ja unta, vaan voi joskus johtaa sairastumiseen. Nämä vakavat vaikutukset tunnetaan kuitenkin huonommin kuin lievät. Siksi liikennemelun yhteyksiä sairastuvuuteen tutkittiin vuosina 2017–22 poikkeuksellisen laajassa pohjoismaisessa NordSOUND-tutkimuksessa, johon THL osallistui.

Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen lisää hieman iskeemisen sydänsairauden riskiä. Tutkimuksen perusteella melu vaikuttaa kuitenkin laajemminkin sydänterveyteen, sillä liikennemelu lisää myös aivohalvauksen riskiä.

Lisäksi havaittiin, että tieliikennemelulle altistuminen saattaa lisätä lihavuuden riskiä. Tämä on linjassa sen kanssa, että monessa viimeaikaisessa tutkimuksessa liikennemelu on yhdistetty tyypin 2 diabetekseen, jonka yhtenä riskitekijänä on ylipaino.

NordSOUND-tutkimuksessa yhteydet liikennemelulle altistumisen ja rinta- sekä suolistosyövän riskin välillä olivat heikkoja.

– Yleisenä haasteena vahvojen johtopäätösten tekemisessä liikennemelun terveysvaikutuksista on se, että myös tieliikenteen ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen – vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa, kertoo johtava tutkija Timo Lanki.

Melun terveysvaikutusten tutkimuksessa on oletuksena, että pitkittynyt melusta johtuva häiriö aiheuttaa stressiä ja voi tätä kautta johtaa diagnosoitaviin terveysongelmiin. Terveyshaittaa voi syntyä myös unen häiriintymisen kautta.

– THL:n tekemässä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, löytyykö liikennemelun häiritsevyyden ja terveyshaittojen yhteydestä epidemiologista näyttöä. Katsauksen mukaan on epäselvää, milloin häiritsevyys itsessään voi johtaa myös terveyshaittoihin. Tutkimusta aiheesta on kuitenkin vasta vähän. Tarvitaan vielä tarkempaa tietoa siitä, kuinka pitkäkestoista ja voimakasta meluhäiriön tulee olla, jotta se aiheuttaa terveyshaittaa, Pasanen kertoo.

Pasasen mukaan eniten näyttöä on lentomelun häiritsevyyden haitallisesta yhteydestä terveyteen.

Liikennemelun terveyshaittoja käsittelevää NordSOUND-tutkimusta rahoitti NordForsk. Melun häiritsevyyteen liittyvissä tutkimuksissa rahoittajana oli sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)