Turun rannikkoseudun veden laadun vaihteluista piirtyy tarkempi kuva, kun Turun AMK:n perustama reaaliaikainen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Jatkuvatoimiset sensorit tuottavat avointa tietoa, jota voidaan hyödyntää vesiensuojelussa ja maankäytön suunnittelussa. Uimavesien lämpötila, sinilevät ja muut veden laatutiedot kiinnostanevat myös Saaristomeren rannikoilla ja alueen järvillä liikkuvaa yleisöä.

Veden laadun ja ympäristötiedon mittausverkostoa ylläpitää Turun ammattikorkeakoulu. Järjestelmä sisältää itse mittauslaitteiden lisäksi tulosten tiedonkäsittelyjärjestelmän, tuotetun seuranta-aineiston julkaisun ja näiden visualisointityökalun. Mittauksissa hyödynnetään kustannustehokkaita, suhteellisen pienikokoisia sensoreita ja Digitan LoRaWAN langatonta tiedonsiirtoverkkoa.

Järjestelmässä on tällä hetkellä 84 mittalaitetta 71 kohteessa Varsinais-Suomessa. Veden hydrologisia muuttujia, säätilaa ja veden laatua mittaavat sensorit on sijoitettu rannikkovesiin sekä rannikon valuma-alueiden virtavesiin ja hulevesiverkostoihin. Muuttujia ovat muun muassa veden sameus, sinileväpitoisuus, sähkönjohtavuus, veden pinnan korkeus ja lämpötila. Mitattavat muuttujat vaihtelevat paikoittain. Mittausverkostoa laajennetaan yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa laajassa jatkohankkeessa.

Järjestelmä tarjoaa jatkuvaa, kattavaa ja avointa dataa, helpottaen esimerkiksi maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutusseurantojen kehittämistä.

Tietoa on jo hyödynnetty Turussa muun muassa hulevesien seurantojen kehittämisessä. Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka voivat kuljettaa kiintoainesta ja haitta-aineita. Hulevesien seuranta ja hallinta on tärkeää etenkin taajama-alueilla.

– Vesiensuojelun tulee perustua tutkittuun tietoon. Tiedon perusteella osaamme tehdä oikeat toimenpiteet ja korjausliikkeet, ja pystymme seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia, toteaa ympäristönsuojelusuunnittelija Ville Wahteristo Turun kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä tiedotteessa.

– Tavoitteena meillä on tuottaa avointa tietoa ja kehittää tulkintamenetelmiä yhteiskunnan hyödynnettäväksi, ei pelkkiä suuria datamassoja ja numeroita, täsmentää vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmää johtava FT Emil Nyman.

Perinteisesti veden laatua on mitattu ottamalla yksittäisiä vesinäytteitä ja analysoimalla ne laboratoriossa. Näin toteutettuna hukataan kuitenkin tieto ajallisesta vaihtelusta, mikä voi olla merkittävä huomioitava tekijä vesiensuojelutoimien ja maankäytön suunnittelussa.

Reaaliaikainen mittausverkosto on tutkimuslaitosten, suunnitteluviranomaisten ja kuntien yhteinen tiedonjakoalusta, jota kehitetään kaiken aikaa. Ensimmäisen kehitysvaiheen työtä tuettiin Varsinais-Suomen liiton alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahan (AKKE) rahoituksesta ja siinä olivat mukana Turun AMK:n vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmä sekä Autonomous and Intelligent Systems (AIS) - tutkimusryhmä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)