Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätös ja toimintakertomus ovat valmistuneet. Toiminnan rahoitus oli 2 471 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusta oli 85 prosenttia. Toiminnan kustannukset olivat 2 589 miljoonaa euroa. Talousarvio alittui noin 28 miljoonalla eurolla.

Henkilöstökulujen osuus menoista oli noin 50 prosenttia, palvelujen ostojen osuus noin 31 prosenttia, josta pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, materiaalien ostojen noin yhdeksän prosenttia, muiden toimintakulujen noin kuusi prosenttia, josta pääosa oli vuokria, avustusten noin kolme prosenttia.

Alijäämä kaventui 118,6 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen alijäämä vuoden lopussa oli 266 miljoonaa euroa.  

– Varhan toisena toimintavuonna teimme paljon töitä talouden tasapainottamiseksi. Vielä paljon enemmän teimme kuitenkin asiakkaidemme ja potilaidemme hyvinvoinnin hyväksi: onnistuimme turvaamaan, parantamaan ja pelastamaan läpi vuoden lähes puolen miljoonan varsinaissuomalaisen hyvinvointia, hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen arvioi tiedotteessa.

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen tilinpäätöksen tiistaina 25. maaliskuuta, ja aluevaltuusto käsittelee sen tilintarkastuksen jälkeen toukokuussa.

Hyvinvointialueen alijäämä on edelleen syvä. Tänä vuonna alueen tarkoituksena on kääntää talouden suunta. Hankalaa siitä tekee rahoituslakiin sisältyvä siirtymätasausjärjestelmä, joka leikkaa Varhan tarvepohjaista rahoitusta tulevina vuosina noin 90 miljoonaa euroa vuosittain. 

Taloutta ohjasi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa toimintaa. Talousarvio laadittiin hyvin tavoitteelliseksi, ja vuoden aikana säästötavoitteita kiristettiin entisestään. Kustannustasoa pitivät korkealla erityisesti palvelujen käytön kasvu ja hinnankorotukset sekä se, että palvelurakenteen muutos entistä kevyempiin palveluihin on kesken.    

Hoitoon pääsy parantui perusterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa kiireettömään hoitoon jonottaneiden määrä kuitenkin kasvoi. Ympärivuorokautiseen asumiseen jonottavien ikääntyneiden määrä väheni, erityisesti yli 90 vuorokautta jonottaneissa. Lastensuojelussa uudet sijoitukset kodin ulkopuolelle vähenivät. Pelastustoiminnan kokonaistoimintavalmius parantui hieman vuodesta 2023. 

– Hyvinvointialueuudistus vaatii kykyä uudistua ja sopeutua muutokseen. Henkilöstömme on rakentanut muutosta ammattimaisesti. Matkamme kohti yhtenäistä, yliopistollista ja vaikuttavasti toimivaa hyvinvointialuetta on hyvällä alulla, sanoo Martikainen.

– Vuonna 2024 saimme käyntiin uudistamisen kohti digitaalisia palveluita. Esimerkiksi avosairaanhoidossa etäkontaktien osuus sekä ikääntyneiden etäpalveluiden käyttö kasvoivat. Syksyllä 2024 otimme myös käyttöön digitaalisen asiointipalvelun, Varha-sovelluksen ensimmäiset palvelut.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)