Kansallisesta maataloustuesta 93 prosenttia pohjoista tukea

Valtioneuvosto hyväksyi 23. tammikuuta asetukset keskeisistä kuluvan vuoden kansallisista maa- ja puutarhatalouden tuista eli pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2025 tuotannolle arviolta yhteensä noin 345,3 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2025 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt, edellisvuotta pienempi määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2025 noin 0,8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2025 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2024 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2024 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on yhtä suuri kuin vuonna 2024. Maidon tukea maksetaan tukialueittain porrastettuna 8,6—31,5 senttiä litralta. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2026 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2025 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2024. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan nostaa yhdellä eurolla viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki on samalla tasolla kuin vuonna 2024. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2024 verrattuna.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotetaan 20 eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2024 kansallisten tukien ja EU-tukien välisen yhteensovituksen vuoksi. Emolehmien, uuhien ja kuttujen tuki pysyy samana vuoteen 2024 verrattuna. Teurashiehojen tuki laskee 40 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2024 tukitasosta, mutta markkinoiden tasapainottamisen vuoksi vielä vuonna 2025 tukea maksetaan 30 euroa aiempaa vakiintunutta tukitasoa korkeampana. Teurastettujen sonnien tukitaso säilyy samalla tasolla kuin vuonna 2024. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden mahdollisimman tasapainoiset tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella. Tuotantoon sidotuista eläinyksikköperusteisista tuista on mahdollista maksaa 85 prosenttia ennakkoina aiemman 80 prosentin sijasta.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin sama tukitaso kuin vuonna 2024. Tilakohtaisen viitemäärän 200 eläinyksikköä ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti samansuuruinen kuin AB–alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB–alueella, tilakohtaisen rajan ylittävien yksiköiden tuki on C-alueella 1–2 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2024.

Pinta-alaperusteiset pohjoiset tuet ja muut pohjoiset tuet, kuten metsämarjojen ja -sienten varastointituki, säilyvät vuoden 2024 tasolla. Pohjoisissa pinta-alatuissa sekä sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa pellon edellytetään olevan tuenhakijan hallinnassa vuoden 2025 pinta-alatukien haun viimeisestä päivästä haun muutosajan loppuun eli 2. lokakuuta asti. Aiemmin pellon edellytettiin olevan tuenhakijan hallinnassa ”kasvukauden ajan”. Muutos selkeyttää tilannetta sekä tuen hakijoiden että hallinnon kannalta. Vastaava muutos on tarkoitus toteuttaa myös muissa pinta-alaperusteisissa tuissa tulevina vuosina.

Lisäksi kansallista pinta-alatuista on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista maksaa ennakkoon 50 prosenttia ennen tuen loppumäärän maksua. Ruokavirasto antaa lisätietoja näiden ennakkomaksujen toimeenpanosta ja aikataulusta.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2024 aikana vuoden 2025 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.