Valtioneuvosto hyväksyi 23. tammikuuta asetukset keskeisistä kuluvan vuoden kansallisista maa- ja puutarhatalouden tuista eli pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2025 tuotannolle arviolta yhteensä noin 345,3 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin 2,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2025 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt, edellisvuotta pienempi määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2025 noin 0,8 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2025 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2024 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2024 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on yhtä suuri kuin vuonna 2024. Maidon tukea maksetaan tukialueittain porrastettuna 8,6—31,5 senttiä litralta. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2026 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2025 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2024. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan nostaa yhdellä eurolla viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki on samalla tasolla kuin vuonna 2024. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2024 verrattuna.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotetaan 20 eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2024 kansallisten tukien ja EU-tukien välisen yhteensovituksen vuoksi. Emolehmien, uuhien ja kuttujen tuki pysyy samana vuoteen 2024 verrattuna. Teurashiehojen tuki laskee 40 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2024 tukitasosta, mutta markkinoiden tasapainottamisen vuoksi vielä vuonna 2025 tukea maksetaan 30 euroa aiempaa vakiintunutta tukitasoa korkeampana. Teurastettujen sonnien tukitaso säilyy samalla tasolla kuin vuonna 2024. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden mahdollisimman tasapainoiset tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella. Tuotantoon sidotuista eläinyksikköperusteisista tuista on mahdollista maksaa 85 prosenttia ennakkoina aiemman 80 prosentin sijasta.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin sama tukitaso kuin vuonna 2024. Tilakohtaisen viitemäärän 200 eläinyksikköä ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti samansuuruinen kuin AB–alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB–alueella, tilakohtaisen rajan ylittävien yksiköiden tuki on C-alueella 1–2 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2024.

Pinta-alaperusteiset pohjoiset tuet ja muut pohjoiset tuet, kuten metsämarjojen ja -sienten varastointituki, säilyvät vuoden 2024 tasolla. Pohjoisissa pinta-alatuissa sekä sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa pellon edellytetään olevan tuenhakijan hallinnassa vuoden 2025 pinta-alatukien haun viimeisestä päivästä haun muutosajan loppuun eli 2. lokakuuta asti. Aiemmin pellon edellytettiin olevan tuenhakijan hallinnassa ”kasvukauden ajan”. Muutos selkeyttää tilannetta sekä tuen hakijoiden että hallinnon kannalta. Vastaava muutos on tarkoitus toteuttaa myös muissa pinta-alaperusteisissa tuissa tulevina vuosina.

Lisäksi kansallista pinta-alatuista on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista maksaa ennakkoon 50 prosenttia ennen tuen loppumäärän maksua. Ruokavirasto antaa lisätietoja näiden ennakkomaksujen toimeenpanosta ja aikataulusta.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2024 aikana vuoden 2025 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)