Kuluvasta vuodesta odotetaan hieman autokaupalle hieman parempaa kuin viime vuodesta. Viime vuoden autojen ensirekisteröinnit jäivät 1990-luvun laman tasolle. Valtion toimia autokannan uudistamiseksi, turvallisuuden lisäämiseksi ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Autoala esittää kierrätyspalkkiokampanjan käynnistämistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 74 072 viime vuonna. Ensirekisteröintien määrä vähentyi edellisestä vuodesta 15,4 prosenttia ja on kaukana viime vuosikymmenen noin 114 000 vuosittaisen ensirekisteröinnin tahdista. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa rekisteröitiin keskimäärin yli 130 000 uutta henkilöautoa vuodessa.

Uusien autojen pienten rekisteröintimäärien ja autokannan hidastuneen poistuman takia henkilöautokannan keski-ikä kasvoi 13,6 vuoteen. Edellisenä vuonna henkilöautojen keski-ikä oli 13,2 vuotta. Keski-iän kasvu on ollut aiempia vuosia nopeampaa, sillä uusien autojen rekisteröinnit ovat jääneet selvästi pitkän aikavälin keskiarvostaan. Vertailun vuoksi: henkilöautokannan keski-ikä vuonna 2022 oli Tanskassa 8,9 vuotta, Ruotsissa 10,7 vuotta ja EU-maissa keskimäärin 12,3 vuotta.

Nykyisen autokannan ikärakenteella pitäisi vuosittain rekisteröidä noin 140 000 autoa vuodessa, jotta autokannan keski-iän nousu taittuisi. Mikäli autot tulisivat kierrätykseen keskimäärin vuoden tai kaksi nykyistä nuorempina, vaikuttaisi sekin positiivisesti autokannan keski-ikään ja siten liikenteen päästöihin ja liikenneturvallisuuteen.

Vanhin autokanta löytyy Suomessa Kainuusta, siellä henkilöautojen keski-ikä on jo 15,9 vuotta. Nuorin autokanta on Uudellamaalla, jossa keski-ikä henkilöautoissa 11 vuotta.

Autokannan kasvaneesta keski-iästä kertoo myös kierrätykseen palautuneiden autojen iän kasvu – se kasvoi viime vuonna jo 22,8 vuoteen, kun vielä viime vuosikymmenen alussa kierrätykseen palautui noin 20-vuotiaita autoja.

– Autokannan ripeämpi kierto vähentäisi päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta liikenteessä sekä parantaisi liikenneturvallisuutta, sillä uudet autot ovat keskimäärin huomattavasti turvallisempia kuin niiden 15–20 vuotta vanhat edeltäjänsä. Ilman autokantaa uudistavia toimia liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa muutoin kuin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta roimasti korottamalla. Tämä puolestaan nostaa rajusti polttoaineen hintaa, muistuttaa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä tiedotteessa.

Kierrätyspalkkiokampanjassa kuluttajalle maksettaisiin 1 000–2 000 euron kierrätyspalkkio, joka käytettäisiin uuden auton hankintaan. Aiempien kierrätyspalkkiokampanjoiden tulokset ovat olleet erinomaisia. Kampanjat ovat kannustaneet uuden auton hankintaan tavanomaista ostajaa nuorempia ja pienituloisempia asiakkaita sekä tavallista enemmän naisia.

Kierrätyskampanja toisi kaivattua talouskasvua Suomeen ja maksaisi itsensä takaisin valtiolle uusista autoista kerättävinä autoveroina ja arvonlisäverotuottoina.

Autokannasta jo yli kymmenen prosenttia on ladattavia autoja. Vuonna 2024 ensirekisteröidyistä autoista liki puolet oli ladattavia. Täyssähköautojen osuus oli 29,5 prosenttia ja lataushybridien 20,1 prosenttia. Osuudet laskivat hieman vuodesta 2023, jolloin vuosien 2021–22 komponenttipulan aikaan tilatut autot tulivat ensirekisteröintiin.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on korkealla uusien sähköautojen ensirekisteröinneissä kuten muutkin Pohjoismaat. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2024 oli Norjassa 88,9 prosenttia, Ruotsissa 35 prosenttia ja Tanskassa 51,5 prosenttia. EU:n keskiarvo sähköautojen ensirekisteröinneissä tammi–marraskuussa oli 13,4 prosenttia. Kappalemäärissä mitattuna täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä on Suomessa kuitenkin vaatimaton, 21 868 viime vuonna, eikä vastaa päästötavoitteiden vaatimaa vauhtia.

Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä työsuhdeautoista kasvoi jo 45,1 prosenttiin. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuodesta 2021 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste jatkuu vuoden 2029 loppuun asti.

– Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla. Näin yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus hankkia uudehko vähäpäästöinen auto. Verokannusteen jatkaminen oli hallitukselta tärkeä päätös ja on ylivoimaisesti edullisin päästövähennystoimi taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.

Suomessa tehtiin viime vuonna noin 618 000 käytetyn henkilöauton kauppaa, joista hieman yli puolet autoliikkeissä. Autoliikkeiden käytettyjen henkilöautojen kauppa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4,8 prosenttia. Pakettiautoja myytiin käytettyinä noin 72 500, joista noin 42 prosenttia autoliikkeiden kautta. Käytettyjen pakettiautojen kauppaa autoliikkeistä käytiin noin 6,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Alle 10-vuotiaista vaihtoautoista valtaosa, noin 85 prosenttia, myydään autoliikkeiden kautta. Kotitalouksien välisessä kaupassa omistajaa vaihtavien henkilöautojen keski-ikä on noin 20 vuotta.

Vaihtoautojen käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Ladattavien henkilöautojen osuus käytettynä myydyistä autoista on viime vuosina kääntynyt kasvuun, kun niiden osuus autokannasta on vähitellen lisääntynyt. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupassa kasvoi vuonna 2024 noin 14,1 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli noin 11 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)