Yleiseen asumistukeen tulee 1. tammikuuta muutoksia, jotka pienentävät tuen määrää osalla asiakkaista tai lakkauttavat sen kokonaan. Jatkossa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksia, jotka liittyvät yleiseen asumistukeen. Yleiseen asumistukeen palautetaan ensinnäkin varallisuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä, että osa ruokakunnan omaisuudesta vaikuttaa tuen määrään 1. tammikuuta alkaen.

Asumistukeen vaikuttavan omaisuuden raja on yhden aikuisen ruokakunnassa 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa. Rajan ylittävästä osuudesta asumistukeen vaikuttaa 20 prosenttia.

Jos ruokakunnan yhteenlaskettu omaisuus on 50 000 euroa tai enemmän, asumistukea ei makseta lainkaan.

Yleiseen asumistukeen vaikuttavat kiinteistöt, ei kuitenkaan omassa käytössä oleva kesämökki, asunto-osakkeet, talletukset, elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista, metsäomaisuus, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat, julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet sekä vakuutussijoitukset.

– Omaisuudesta vähennetään ensin velat, mutta kulutusluottoja tai muita lyhytaikaisia velkoja ei kuitenkaan vähennetä, kertoo erikoissuunnittelija Mirja Peltonen Kelasta tiedotteessa.

– Lisäksi tilillä olevista talletuksista tehdään 2 000 euron käyttövaravähennys. Tämä osuus asiakkaan yhteenlasketuista talletuksista ei siis vaikuta yleiseen asumistukeen. Käyttövaravähennys on henkilökohtainen, eli se tehdään erikseen jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista.

Yleiseen asumistukeen eivät jatkossakaan vaikuta ASP-tilillä olevat talletukset. Omaisuutena ei myöskään oteta huomioon esimerkiksi omassa käytössä olevaa kesämökkiä, osuutta jakamattomasta kuolinpesästä tai omaisuutta, johon ruokakunnan jäsenellä ei ole hallintaoikeutta. Alaikäisen lapsen omaisuus otetaan huomioon vain silloin, kun alaikäinen on tuen hakija tai hakijan puoliso.

Toinen muutos koskee enimmäisasumismenojen kuntaryhmiä.

– Yleisessä asumistuessa hyväksyttävillä asumismenoilla on ylärajat eli suurin asumismenojen euromäärä, jonka perusteella voi saada asumistukea. Näitä kutsutaan enimmäisasumismenoiksi, Peltonen kertoo.

Enimmäisasumismenoihin vaikuttaa muun muassa asunnon sijaintikunta. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään asumisen hinnan mukaan.

Vuoden 2025 alussa Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa siirretään kuntaryhmästä II kuntaryhmään III. Tämä tarkoittaa sitä, että näissä kaupungeissa asuvien huomioon otettavat enimmäisasumismenot pienenevät 1. tammikuuta alkaen.

Muutoksen seurauksena lähes kaikkien näissä kaupungeissa asuvien, yleistä asumistukea saavien ruokakuntien asumistuki pienenee tai lakkaa kokonaan.

Eduskunta on jo aiemmin päättänyt, että 1. tammikuuta alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin. Joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Muutos ei koske eläkkeensaajan asumistukea.

Eduskunta on päättänyt, että yleiseen asumistukeen ei tehdä ensi vuonna indeksikorotuksia. Tuen määräytymisperusteet säilyvät siis samalla tasolla kuin tänä vuonna.

Yleisen asumistuen leikkausten tavoitteena on säästöt valtiontalouteen. Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen yleisen asumistuen lakkauttamisesta saadaan 30 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Lokakuussa 16 136 ruokakuntaa sai tukea omistusasuntoon.

Omaisuuden huomioiminen yleisessä asumistuessa pienentää arviolta 3 700 ruokakunnan tukea, ja näistä vajaalla 2 200 ruokakunnalla tuki lakkaa kokonaan. Tämä vähentää valtion asumistukimenoja arviolta kahdeksalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Kuntaryhmiä koskevan muutoksen arvioidaan vähentävän valtion asumistukimenoja noin 5,3 miljoonalla eurolla vuodessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)