Koronavuosien ja sote-uudistuksen aiheuttamat tulevaisuudenhuolet näyttävät helpottaneen kunta-alalla. Kunta10-seurantatutkimuksen mukaan käänne näkyy muun muassa työkuormituksen ja työnantajan vaihtoaikeiden vähentymisenä. Huolestuttavaa sen sijaan on asiakasväkivallan kasvun jatkuminen.

Kunta-alalla koettua käännettä parempaan voi osaltaan selittää sote-uudistus. Uudistuksen myötä sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta kuntien palveluksesta hyvinvointialueille.

– Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan, sillä myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta huomauttaa tiedotteessa.

Kuntien suurimpien ammattiryhmien, opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön, työpaineet ovat vähentyneet kahden vuoden takaiseen verrattuna 7–9 prosenttiyksikköä. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista 37 prosenttia, peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajista 53 prosenttia, erityisopettajista 42 prosenttia ja varhaiskasvatuksen hoitajista ja koulunkäyntiavustajista 32 prosenttia koki kuluvana vuonna paljon työpaineita.

Samaan aikaan myös opettajien palautuminen on kohentunut ja hyvin palautuvien osuus on noussut noin viisi prosenttiyksikköä. Opettajista 33–39 prosenttia palautui kuluvana vuonna hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta.

Positiivista kehitystä kahden vuoden takaisesta on nähtävissä lisäksi johtamisen oikeudenmukaisuudessa ja työnantajan suositteluhalukkuudessa. Kaikista vastaajista 79 prosenttia suosittelisi omaa työnantajaansa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on kymmenen prosenttiyksikköä. Myös työnantajan vaihtoaikeet ovat vähentyneet.

Kunta10-seurantatutkimuksen tuloksissa huolestuttavaa on asiakasväkivallan kasvaminen. Entistä useampi erityisesti opetus- ja kasvatusalojen työntekijä raportoi asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Kasvua on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista lähtien.

Vuonna 2024 erityisopettajista 82 prosenttia raportoi vähintään yhdestä väkivalta- tai uhkatilanteesta työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Peruskoulun alaluokkien opettajista ja koulunkäyntiavustajista sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista vastaavasti raportoi 68 prosenttia. Nousua kahden vuoden takaiseen verrattuna on kolme prosenttiyksikköä ja 2020 koronavuoteen verrattuna jopa kymmenen prosenttiyksikköä.

Tutkimuksessa on seurattu kunta-alan työntekijöitä 2000-luvun alusta lähtien. Trendit koetun työkyvyn kehittymisestä vaihtelevat ikäryhmittäin. Yli 50-vuotiaiden työkyky on kehittynyt myönteisesti, mutta alle 40-vuotiaista työkykynsä alentuneeksi kokevien osuus kasvoi voimakkaasti noin vuodesta 2016 vuoteen 2022. Nyt alle 40-vuotiaiden työkyvyn kielteinen kehitystrendi näyttää pysähtyneen vuoden 2022 tasolle. Tämä näkyy myös kuntien palveluksessa jatkaneissa suurissa ammattiryhmissä.

Mielenterveydessä huolta herättää masennus- ja ahdistuneisuusoireilun yleisyys erityisesti nuorilla kuntatyöntekijöillä: alle 30-vuotiaista vastanneista 25 prosenttia koki joko masennus- tai ahdistuneisuusoireilua tai molempia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireilussa ei ole tapahtunut parannusta verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

– Kunta10-tutkimuksessa havaittu työkyvyn kehityskulku vastaa varsin pitkälle Kelan sairauspäivärahatilastoissa havaittua kehityskulkua. Siinä näkyy voimakasta kasvua erityisesti nuorten naisten mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa noin vuodesta 2016 lähtien. On loogista, että naisvaltaisen kunta-alan trendi seuraa työikäisten naisten kansallisen trendin kehitystä, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)