Suomalaiset eivät varaudu kuoleman taloudellisiin vaikutuksiin riittävästi. Elämisen kulut on yleensä mitoitettu nykyisen tulotason mukaan, joten ongelmia voi syntyä, jos rahaa ei kuukausittain tule entiseen tapaan.

Suomalaisista 72 prosenttia uskoo perheensä ja läheistensä elintason säilyvän jotakuinkin entisellään, vaikka itse menehtyisi. Osuus on suunnilleen sama lapsiperheissä kuin lapsettomissa kotitalouksissa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta, johon vastasi reilu tuhat suomalaista. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

LähiTapiola Henkiyhtiön tuore laskelma ei tue suomalaisten uskoa elintason säilymiseen. Sen mukaan toisen huoltajan kuolema vie perheen tuloista keskimäärin puolet, mutta kuluista vain osan. Laskelmassa käytettiin Tilastokeskuksen tietoja kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista ja kulutusmenoista. Toisen huoltajan kuoleman vaikutusta perheen kuluihin arvioitiin vertaamalla kuukausittaisia kuluja kahden huoltajan ja yhden huoltajan kotitalouksissa.

– Jos oletetaan, että lapsiperheessä on kaksi keskituloista huoltajaa ja toinen heistä menehtyy, tulot puolittuvat, mutta kuluista katoaa vain viidennes. Kuoleman jälkeen kuukausittaiset menot ovat keskimäärin 643 euroa suuremmat kuin talouden tulot, sanoo johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä tiedotteessa.

Laskelmassa tarkasteltiin myös tilannetta, jossa perhe muuttaisi edullisempaan asuntoon toisen huoltajan kuoltua. Tällöin kuukausittaiset menot laskisivat noin neljänneksellä. Talouden tulot jäisivät silti 322 euroa pienemmäksi kuin kuukausittaiset menot.

– Harvalla on tämän kokoluokan tulonmenetyksiä kattavia säästöjä, ja kyselymme mukaan vain 14 prosentilla suomalaisista on henkivakuutus, joka on mitoitettu lainan, tulojen ja perhetilanteen mukaan. Valtaenemmistön ajatus siitä, että perheen elintaso säilyisi ennallaan, on valitettavasti toiveajattelua, Lammi toteaa.

Veera Lammi pohtii, vaikuttaako suomalaisten toiveikkuuteen luotto hyvinvointivaltioon ja sosiaaliturvaan. LähiTapiolan vuonna 2023 toteuttamassa kyselytutkimuksessa 33 prosenttia vastaajista sanoi, että vastuu taloudellisesta varautumisesta puolison kuolemaan jakautuu sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Vastaajista kahdeksan prosenttia uskoi, että vastuu on ensisijaisesti yhteiskunnalla.

– On totta, että Suomessa sosiaaliturva auttaa monessa asiassa. Meillä on esimerkiksi perhe-eläkejärjestelmä, joka varmistaa, ettei näissä tilanteissa putoa täysin tyhjän päälle. Moni ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon perheen tulot tosiasiassa tippuvat, jos taloudesta jää vastaamaan yksin. Elämisen kulut on yleensä mitoitettu perheen nykyisen tulotason mukaan, jolloin perhe-eläkkeelle putoaminen tarkoittaa, ettei arki voi mitenkään jatkua entisellään.

Lammi tunnistaa ajattelumallin, jossa kulutuksen sopeuttaminen ja muutto pienempään asuntoon riittäisi. Hänestä on kuitenkin järkevää pohtia, mitä tapahtuu, jos omat rahat eivät ole enää perheen käytössä.

– Isoihin riskeihin on järkevää varautua vakuuttamalla. Vakuutus auttaa selviämään esimerkiksi lainojen maksusta ja perintöveroista. Moni kuitenkin haluaa, että läheisten arki jatkuisi taloudellisesti mahdollisimman ennallaan, vaikka elämä muuten kääntyisi päälaelleen, hän sanoo.

Huomioi ainakin nämä, kun varaudut kuoleman taloudellisiin vaikutuksiin. Keiden toimeentulo olisi turvattava, jos sinä tai puolisosi kuolisitte? Miten se vaikuttaisi perheesi toimeentuloon ja arjen jatkumiseen? Tekemällä testamentin voit vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan kuoleman jälkeen.

Kuoleman sattuessa läheistesi tulisi selviytyä veloista. Velat eivät periydy, mutta ne on maksettava kuolinpesästä.

Oma tulotaso vaikuttaa varautumisen tarpeeseen. Paljonko perheen tulotaso tippuu, jos esimerkiksi toisen huoltajan tuloja ei enää ole?

On hyvä miettiä, mihin riskeihin haluaa varautua, mihin riskeihin muut ovat varautuneet puolestasi ja mitä riskejä kannat itse. Esimerkiksi työnantajan tarjoama turva tai yhteiskunnan tarjoama sosiaaliturva kannattaa huomioida varautumisessa.

Turva kannattaa laittaa kuntoon ennen kuin jotain ikävää tapahtuu. Turvaa on syytä myös tarkistaa määräajoin. Elämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat esimerkiksi henkivakuutuksen tarpeeseen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että vaikutuksiltaan isot riskit kannattaa vakuuttaa ja pienempiin voi rakentaa puskuria myös säästämällä. Pitkäjänteisellä sijoittamisella voit turvata toimeentuloasi tulevaisuudessa ja kasvattaa varallisuuttasi.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely vastasi 1 053 henkilöä 26.4.–2.5. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Vastaajat edustivat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

LähiTapiola Henkiyhtiön laskelmassa käytetty oletus kotitalouden tuloista perustuu kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaaniin vuodelta 2022. Pareilla, joilla oli lapsia, luku oli tuolloin 75 819 euroa vuodessa eli 3 159 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Oletus kotitalouksien kuluista perustuu Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien kulutusmenoista koon ja rakenteen mukaan vuonna 2022. Kuukausittaisten kulujen keskiarvo kahden huoltajan ja 1–2 lapsen kotitalouksissa oli tuolloin 4 809 euroa. Puolison kuoleman vaikutusta kotitalouden kuluihin on arvioitu vertaamalla keskimääräisiä kuluja kahden huoltajan ja yhden huoltajan kotitalouksissa, joissa on 1–2 lasta. Asunnonvaihdon vaikutusta on arvioitu vertaamalla kotitalouksien keskimääräisiä asumismenoja kahden huoltajan ja yhden huoltajan kotitalouksissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)