Tuore tutkimus paljastaa merkittävän yhteyden kolibakteerien ja paksusuoli- sekä virtsatiesyöpien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että maantieteelliset erot näiden syöpien esiintyvyydessä johtuvat ainakin osin bakteerikantojen koostumuksen vaihteluista globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä.

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätyyppi, ja sen esiintyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tuore tutkimus viittaa siihen, että kolibaktiini-nimistä solumyrkkyä tuottavien kolibakteerien (Escherichia coli) kantajuus väestössä selittää jopa 80 prosenttia paksusuolen ja virtsarakon syöpien sekä noin 60 prosenttia eturauhassyöpien esiintyvyyden vaihtelusta globaalisti. Kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat läsnä vain tietyissä E. coli -kehityshaaroissa, jotka ovat myös yleisiä bakteremian (”verenmyrkytys”), virtsatietulehduksen ja vastasyntyneiden aivokalvontulehduksen aiheuttajia.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmän julkaisema artikkeli on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa kolibaktiinia tuottavien E. colien ja syöpien yhteyden olevan merkittävä väestötasolla.

– Tutkimuksemme osoittaa, että erot näiden syöpien esiintyvyydessä liittyvät erittäin vahvasti eroihin mikrobiomin koostumuksessa globaalin pohjoisen ja etelän välillä. Lisäksi tutkimus paljastaa, että kyse on pienestä joukosta kolibaktiinia tuottavia E. coleja, joita jokin tuntematon tekijä globaalin pohjoisen väestössä suosii, tutkijatohtori Tommi Mäklin Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Tutkimus lähti liikkeelle tutkimusryhmän hypoteesista, että paksusuoli- ja eräiden virtsatiesyöpien esiintyvyydessä havaitut suuret erot globaalin pohjoisen ja etelän välillä saattavat johtua pääasiassa kolibakteerien kantajuuden vaihtelusta väestötasolla.

– Uudelleen analysoimalla jo julkaistuja mikrobiomitutkimuksia löysimme vahvaa tukea tälle hypoteesille. Kolibaktiinia tuottavat bakteerit esiintyvät lähes yksinomaan maissa, joissa näiden syöpien esiintyvyys on korkeaa, Mäklin sanoo.

Altistuminen kolibaktiinia tuottaville E. coleille voi tapahtua jo varhain syntymän jälkeen, joten syöpäriskin vähentämiseen tarvitaan yksilötason elintapamuutosten lisäksi myös myrkkyä tuottavien E. colien väestötason kantajuuden vähentämiseen tähtääviä toimia. Koska kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat keskittyneitä pieneen osaan E. coleja, niitä vastaan saattaa olla mahdollista kehittää esimerkiksi rokote.

– Tietyt mikrobit ovat merkittäviä syöpäriskin suurentajia, ja rokottaminen papilloomavirusta – ja samalla kohdunkaulasyöpää – vastaan on hyvä esimerkki ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, toteaa professori Lauri Aaltonen.

Hänen ryhmänsä on tutkinut kolibaktiinin aiheuttamia soluvaurioita ja niiden roolia syövän kehittymisessä jo useiden vuosien ajan.

– Rokote voisi vähentää paitsi syöpien myös virtsatietulehdusten, bakteremioiden ja vastasyntyneiden aivokalvontulehdusten esiintyvyyttä merkittävästi, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Jukka Corander Helsingin ja Oslon yliopistosta.

Coranderin tutkimusryhmä toimii Helsingin ja Oslon yliopistoissa, sekä Sangerin genomikeskuksessa Cambridgessa. Ryhmä on keskittynyt tutkimaan taudinaiheuttajabakteerien ja antibioottiresistenssin evoluutiota sekä kehittämään laskennallisen tilastotieteen menetelmiä näiden tarkasteluun.

Tutkijat toivovat, että tutkimustulokset ohjaavat tutkimusta jatkossa tiettyjen E. colien suuntaan ja vauhdittavat samalla pyrkimyksiä selvittää ne elintavat ja/tai geneettiset tekijät, jotka suosivat näitä bakteereja globaalin pohjoisen väestössä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)