Suomen kriisilainsäädännön ja lainvalmistelun kehittämiseen tulee panostaa, suosittelee Turun yliopiston johtama tutkimus, jossa selvitettiin koronapandemiaa ja siitä palautumista. Myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin päätöksenteon avoimuuden takaamiseksi. Asiaa selvitettiin Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden monitieteisessä JuRe-tutkimushankkeessa.

Hanke keskittyi erityisesti pandemia-ajan perusoikeusrajoituksiin, kriisilainsäädäntöön ja viranomaisten toimivaltasuhteisiin sekä päätöksenteon avoimuuteen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin. Hankkeen tuloksista voidaan oppia uusien pandemioiden ja muiden vakavien kriisitilanteiden varalle.

Tutkimuksen perusteella Suomen nykyinen kriisilainsäädäntö on monin paikoin raskas ja tulkinnanvarainen, mikä vaikeutti viranomaisten toimintaa ja koordinointia pandemian aikana.

Kriisilainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että se mahdollistaa selkeän ja normaalitilaa muistuttavan toiminnan poikkeusoloissa. Sääntelyn tarkistaminen on vaativaa, sillä sääntelyn on vastattava monenlaisiin tilanteisiin, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen sanoo.

– Kriisi, joka alkaa pandemiana, voi kasvaa laajaksi yhteiskunnalliseksi kriisiksi, joka vaatii kokonaisvaltaista reagointia.

Tutkijat muistuttavat, että demokratia, perusoikeudet ja avoimuus pitää turvata myös kriisiaikoina. Päätöksenteon pitää olla läpinäkyvää ja kansalaisilla tulee olla mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Lainvalmistelun kehittämiseen tulee panostaa siten, että laadukas lainvalmistelu toteutuu sekä normaaliaikoina että kriisiaikoina.

– Demokraattinen järjestelmä on rakennettu kestämään muutoksia. Kriisien aikana on erityisen tärkeää säilyttää sen avoimuus ja toimintakyky. Demokraattiset instituutiot voivat vahvistua kriisien aikana, jos sääntelyn ja toiminnan hienosäätöä tehdään jatkuvasti ja tuleviin kriiseihin varaudutaan jo normaaliaikoina, Turun yliopiston valtio-opin professori Henri Vogt sanoo.

Hankkeen tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen kriisin aikana.

Pandemian aikana esimerkiksi monien laitoksissa elävien perusoikeuksia rajoitettiin tai niistä poikettiin ilman asianmukaista lainsäädäntöä. Tämä herätti kysymyksiä perusoikeuksien tasapuolisesta toteutumisesta ja siitä, miten niiden toteutuminen voidaan turvata jatkossa.

– Jälkikäteen voi ihmetellä, miten laajoihin ja ennennäkemättömiin perusoikeusrajoituksiin mentiin – vieläpä paikoitellen ilman asianmukaista lainsäädäntöä, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anu Mutanen toteaa.

Viranomaisten toimivaltuuksien tulee olla selkeitä ja lakiin perustuvia, hanke suosittaa. Perusoikeuksia ei voida rajoittaa alemman asteisella sääntelyllä, suosituksilla tai muilla oikeudellisesti sitomattomilla ohjeilla.

Salminen korostaa, että oikeustieteen, historian, hallinnon ja politiikan asiantuntijoiden välinen yhteistyö on avannut uusia näkökulmia kriisien ja pandemioiden hallintaan.

– Ratkaisut kriisitilanteisiin vaativat monitieteistä lähestymistapaa. Eri alojen tutkijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ovat tuoneet hankkeeseen ainutlaatuista syvyyttä ja vaikuttavuutta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)