Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta. Fosforiasetus astui voimaan vuoden 2023 alusta. Asetukselle säädettiin kahden vuoden 2023–24 siirtymäaika. Lausunnoilla olevalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus jatkaa mahdollisuutta hyödyntää fosforiasetuksen karjanlantapoikkeusta vuoden 2026 loppuun saakka.

Fosforin käyttöä säätelevä asetus on tuonut ohjausta maatalouden ravinteiden käyttöön. Aiempi vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristökorvausjärjestelmä ei kattanut kaikkia peltoalueita, mikä osaltaan mahdollisti ravinteiden päätymistä vesistöihin. Asetuksen tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat turvaamalla kuitenkin kasvien fosforintarve.

Lausunnon käsittelyssä maakuntahallitus äänesti Janina Anderssonin (vihr.) esittämästä ja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) kannattamasta muutosesityksestä. Pohjaesitys jäi voimaan äänin 10–8.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että hallitus on sitoutunut Saaristomeri-ohjelmaan ja Saaristomeren valuma-alueen poistamiseen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta. Hallitus on linjannut painottavansa ravinnekiertoa parantavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa. Hallitusohjelmassa on edellisten kirjausten kanssa ristiriitainen tavoite fosforiasetuksen pysyvästä lantapoikkeuksesta.

Saaristomeri-ohjelman ja kotieläintilojen lannankäyttöön liittyviin ristiriitaisiin tavoitteisiin tulisi maakuntahallituksen mukaan löytää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu uuden siirtymäajan puitteissa. Pysyvän lantapoikkeuksen sijaan maa- ja metsätalousministeriön tulee aktiivisesti valmistella tiloja tukevia ratkaisuja ja kannusteita lannan prosessointiin, levitykseen tai kuljetukseen. Ravinteiden kierron edistämisen kannalta on olennaista ottaa käyttöön ja kohdentaa rahoitusta muun muassa alkuvaiheen teknologianeutraaliin ravinnekiertotukeen.

Ravinnekierto- ja biokaasulaitosten sijoittuminen Varsinais-Suomeen olisi tärkeä osa ratkaisua. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta olisi suunnattava ravinnekiertoon ja meren puhdistamiseen.

Saaristomeri-ohjelman pilottialueille on asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet. Fosforikuormitukseen tavoitellaan noin 35 prosentin vähennystä ja typpikuormitukseen noin 15 prosentin vähennystä nykytasosta. Kuormituksen lähtötaso on laskettu vuosien 2012–21 keskiarvosta.

Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren pilottialueiden yhteenlaskettu fosforikuormitus on vuodessa 164 tonnia ja typpikuormitus 1 680 tonnia. Fosforikuormitusta on tarkoitus vähentää 58 tonnia vuodessa. Saaristomeren valuma-alueen kokonaiskuorma on noin 400 fosforitonnia vuodessa. Maatalouden hot spot -tiekartan tavoitteeksi asetettiin 100–150 fosforitonnin vuosivähennys, joten pilottialueilla voidaan saavuttaa tästä puolet.

Tavoitteet konkretisoitiin ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) pyöreän pöydän keskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Saaristomeren alueen elintarvikealan yritysten, oppilaitosten, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton sekä maataloustuottajien ja ympäristöjärjestöjen edustajia. Tarkoitus oli etsiä uusia avauksia ja sitoumuksia Saaristomeri-työhön.

Pyöreän pöydän keskustelun jatkoksi perustetaan Saaristomeri-ohjelman valtakunnallinen seurantaryhmä. Seurantaryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Turun yliopiston entinen rehtori Kalervo Väänänen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)