Suomalaisilla kotitalouksilla on merkittäviä määriä velkaa, mutta vain harva varautuu kuoleman tai vakavan sairauden varalta. Maailmaa ravistavat kriisit lisäävät henkivakuutusten kysyntää.

Suomalaisten taloudellinen varautuminen oman tai kumppanin kuoleman tai vakavan sairauden varalta on tilastojen valossa heikoissa kantimissa. Etlan vuoden 2022 selvityksen mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista on turvannut läheistensä toimeentulon riskihenkivakuutuksella.

Tilastokeskuksen mukaan joka toisella suomalaisella asuntokunnalla oli velkaa vuonna 2023. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli noin 94 000 euroa ja keskimääräinen asuntovelka puolestaan noin 114 000 euroa. Vain noin viidennes OP Ryhmän henkilöasiakkaille myöntämistä asuntolainoista on suojattu takaisinmaksuturvalla henkilövahingon varalta.

– Tämä on huolestuttava yhtälö. Velkaantuneisuus on korkealla tasolla, ja samaan aikaan suomalaiset ovat alivarautuneita vakaviin henkilöriskeihin, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson arvioi tiedotteessa.

Suomalaisten selkeästi merkittävin varallisuuslaji on Tilastokeskuksen mukaan omistusasunto. Viime vuosina rajustikin laskeneet asuntojen hinnat ja hidastunut asuntokauppa ovat muistuttaneet siitä, että esimerkiksi puolison menehtyessä omistusasunnon myyminen ei välttämättä onnistu nopeasti tai ollenkaan.

– Jos omaisuus on kiinni seinissä, voi kuolemasta seurata perheelle tai puolisolle merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Ja jos perheen elintaso on rakennettu kahden aikuisen tulojen mukaan, voi sen ylläpitäminen olla yksin vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi omaisen kuoleman mukanaan tuomat äkilliset kustannukset, kuten perintövero, yllättävät monet, Michelsson kuvailee.

Suomessa on suuri henkivakuutusvaje, joka koskee erityisesti nuoria, suurituloisia ja korkeasti koulutettuja. Henkivakuutusvaje tarkoittaa tilannetta, jossa henkivakuutuksen puuttuminen tai sen korvaussumman alhaisuus pudottavat perheen elintasoa kuolemantapauksessa.

OP-Henkivakuutuksen asiakkaiden henkivakuutuksen keskimääräinen korvaussumma on noin 87 000 euroa. Michelssonin mukaan sopiva korvausmäärä on usein vakuutetun vuoden bruttotulot, osuus lainoista sekä 20 000 euroa jokaista huollettavaa lasta kohden.

– Toki pienemmästäkin summasta on hyötyä ja turvaa äkillisen kuolemantapauksen sattuessa, Michelsson muistuttaa.

Hänen mukaansa henkivakuuttamisesta kiinnostutaan tyypillisesti silloin, kun turvallisuuden tunne järkkyy esimerkiksi kriisin vuoksi.

– Olemme havainneet, että erilaiset kriisitilanteet saavat suomalaiset miettimään, miten oma kuolema vaikuttaisi läheisten elämään. Esimerkiksi koronapandemian aikaan henkivakuutuksia otettiin Suomessa peräti 20 prosenttia tavallista enemmän. Varautumista olisi kuitenkin tärkeää miettiä silloin, kun kaikki on vielä hyvin, Michelsson kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)