Raunistulassa sijaitseva Nuorten kohtaamispaikka Toivo on monelle nuorelle paikka ottaa arjesta kiinni, ja lähteä kotoa neljän seinän sisältä pois. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 17-28-vuotiaille. Toimintaa pyörittää Turun NMKY.

– Tänne voi vain pujahtaa omia aikojaan, silloin kun tuo ovi on auki. Meille saa tulla ihan omana itsenään. Olemme auki maanantaista torstaihin kello 10–15 välissä. Vähän kannattaa katsoa meidän viikko-ohjelmaa, että ei satuta olemaan juuri jossain retkellä, kertoo Raisa Ruohonen-Kemilä, joka on yksi Toivon kolmesta sosiaaliohjaajasta.

Sosiaaliohjaaja Linda Vihervuo kertoo, että kohtaamispaikka Toivo täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

– Kohtaamispaikalle on edelleen yhtä suuri tarve kuin 20 vuotta sitten, hän sanoo.

Nuoret tapaavat Toivossa toisia ihmisiä, mutta siellä voi olla ihan itsekseenkin. Idea on lähteä mahdollisimman matalalla kynnyksellä liikkeelle.

– Mielestäni tämä on hyvä paikka nuorille siinä mielessä, että täällä saa rutiineja arkeen ilman suuria tavoitteita. Täällä on sellaista olemista ja tekemistä omalla painollaan, kertoo Anni Haapanen, 25, joka on viihtynyt Toivossa.

Haapanen sanoo pitävänsä paljon juuri käsityö- ja taidejuttujen tekemisestä, mutta lisäksi se sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä tekijä.

– Voisinhan minä jämähtää tekemään näitä samoja juttuja kotiin, mutta täällä näkee kuitenkin ihmisiä. Täällä on toisaalta tilaa ja avaraa, mutta sitten voi halutessa tutustua muihin. Aika paljon täällä tehdään kaikenlaista käsin, ja pelataan lautapelejä, hän kertoo.

Haapasen mielestä Toivo on helposti lähestyttävä paikka, jonne oli helppoa tulla mukaan. Hänen mielestään on hyvä, että paikkaan ei ole pakko tulla säännöllisesti.

– Oli helppoa tulla mukaan niin, että aloin tehdä omia juttujani täällä. Esimerkiksi pelatessa yhdessä lautapelejä siinä samalla tekemisen varjolla voi liittyä porukkaan mukaan. Aina kun uusi tulee mukaan, niin muut kävijät ottavat aika hyvin kontaktia ja tarvittaessa annetaan omaa rauhaa, Haapanen sanoo, ja kertoo, että moni muistaa sen, miten itse ensimmäisen kerran lähti pois kotoa.

– Tämä on paikka, jossa ei tosiaan tarvitse suorittaa mitään. Haluamme, että tänne on hyvä tulla, ja paikalla voi olla viisi minuuttia tai viisi tuntia. Kotoa lähteminen ja osallistuminen yhtään mihinkään voi olla haastavaa ja koneella oleminen voi viedä isoan osan ajasta, sosiaaliohjaaja Tiina Kajander sanoo.

Kajander sanoo, että huonontunut työllisyystilanne, joillakin mielenterveysongelmat, elämänkriisit tai muut asiat vaikuttavat heikentävästi arjesta selviytymiseen.

– On tärkeä tavoittaa näitä nuoria ja saada heidät pois kotoa, ja kohottaa heidän elämänlaatuaan. Sellainen yhteisössä eläminen ja vertaistuki on monelle tärkeää.

Toivossa käyvä Olivia kertoo, että hän on saanut sitä kautta yhteisöllisyyttä elämäänsä.

– Tämä on paikka, minne tulla ja saa samalla rutiineja arkeen. Olen saanut kavereita ja ystäviä, joita näkee myös Toivon ulkopuolella. Ja minulla on sellainen olo, että voin tulla omana itsenäni jonnekin, hän sanoo.

Toivosta Olivia on löytänyt myös harrastuksia, minne mennä myös muuten vapaa-ajalla.

– Sitten kun yli-ikäistyn tästä, niin en tiedä missä sitten vietän aikaa. Voihan sitä kuljeskella yksin kaupungilla, mutta kun tulin tänne, niin olin jee minulla on kavereita ja kiva ympäristö.

Marianne Rovio