Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mediasta kerättyjen ennakkotietojen mukaan lokakuussa hukkui kuusi ihmistä. Kaksi hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä ja neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi–lokakuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 81.

Talven tehdessä tuloaan on syytä varautua ja varustautua vesistöjen viilenemiseen ja jääturvallisuuteen. Vaikka meri ja isot järvet ovat vielä auki, pienemmät vesistöt mahdollistavat jo jäällä liikkumisen.

– Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua olosuhteissa on paljon. Ensimmäiset jääpeitteet ovat saapuneet Pohjois-Suomeen. Samaan aikaan eteläisemmässä Suomessa osa valmistautuu laittamaan veneensä talviteloille ja jotkut vielä veneilevätkin. Joka tapauksessa hypotermia riskit ovat läsnä ja kaikkien sekä vesillä että jäällä liikkujien tulee varustautua turvavarustein, muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

– Nyt on myös hyvä hetki tarkastella ennakoiden jääturvallisuuteen liittyviä toimintatapoja ja ohjeita, sekä keskustella avoimesti näistä aiheista myös lasten ja nuorten kanssa.

Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, vesikulkuneuvoilla liikkumisen yhteydessä sekä jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneet nousevat esiin tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Oikeilla turvallisuuskäytännöillä, kuten varautumalla ja varustautumalla oikeaoppisesti, suurin osa hukkumisista olisi vältettävissä.

Lokakuun hukkumiskuolemista neljä tapahtui Etelä-Suomessa, yksi Pohjois-Suomessa ja yksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Kuluneen vuoden hukkumisista 16 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 23 uidessa, yhdeksän jäihin vajoamisen seurauksena, kaksi veteen putoamisen seurauksena ja 30 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 52 on ollut miehiä, seitsemän naisia ja 22 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna lokakuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan seitsemän ihmistä ja tammi–lokakuussa 75 ihmistä.

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään kymmenen senttiä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 senttiä paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)