Naantalin kaupungin ensi vuoden talousarviossa keskitytään edelleen perustehtävien hyvään hoitoon sekä mittavan investointiohjelman toteuttamiseen. Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan esityksestä lisätä talousarvioon Saaristomerelle 100 000 euroa sekä tehdä korotuksen hyvinvointilautakunnan myöntämiin avustuksiin.

Kaupunginjohtaja Laura Leppäsen talousarvioesitys sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2025–28 esiteltiin kaupunginhallituksessa 21. lokakuuta. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 4. marraskuuta ja sitä esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 11. marraskuuta.

Naantalin kaupungin talous vuodelle 2025 näyttää edelleen hyvältä ja tuloveroprosentti vuodelle 2025 pysytetään ennallaan 6,4 prosentissa. Tämä on suomalaisessa kuntakentässä varsin alhainen veroprosentti. Myös kiinteistöveroprosentti ehdotetaan pidettäväksi ennallaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Toni Forsblom (kok.) kiittää virkamiehiä talousarvioesityksestä sekä poliittisia päättäjiä toimivasta yhteistyöstä. Yhteistyö on mahdollistanut, että Naantalin talous on pidetty kurissa.

– Naantalissa on aina ollut tarkka talouden hoito. Ensi vuodelle meillä on kova investointiohjelma, mutta olemme sitoutuneet tekemään tärkeät investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin. Onneksi investoinneissa ollaan muuten pysytty kurissa, ja siksi talouden tilanne on edelleen hyvä, Forsblom analysoi tiedotteessa.

Naantalin vuoden 2025 suurimmat investointihankkeet ovat Kalevanniemen oppimiskylät (6,7 miljoonaa euroa), Kalevanniemen liikuntahalli (4,5), Kaivokadun saneeraus (1,2), Virpi-Porhokallion asemakaava-alueen infrastruktuuri (1), Ruonan yhdystien ja Rautakadun liittymäjärjestelyt (1) ja Opintien parantaminen (0,7).

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jari-Antti Hörkkö (kesk.) iloitsee siitä, että Naantalista löytyy edelleen tahtoa panostaa Saaristomeren suojeluun 100 000 euroa.

– Ei tällä rahalla Saaristomerta pelasteta, mutta se auttaa parantamaan herkkää aluetta. Olisi hienoa, jos Naantalin panostus voisi toimia esimerkkinä ja kannustimena myös muille kunnille. Yhteistyöllä saavuttaisimme varmasti vielä enemmän – Saaristomeri on yhteinen asiamme, Hörkkö sanoo.

Hörkkö sanoo olevansa kovin tyytyväinen tapaan, jolla Naantalin talousarvio on syntynyt. Yhteistyö virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken on todella toimivaa.

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Kimmo Aho (sd.) katsoo hyvällä sitä, että kaupunginhallitus etenee talousmaltilla, kuntavaalien läheisyydestä huolimatta, ja että yhteisen näkemyksen löytämiseen uhrataan aikaa ja vaivaa.

– Yhteisymmärryksellä saamme parhaiten aikaa positiivista kehitystä kaikkien naantalilaisten hyväksi. Tästä hyvä esimerkki on Kalevanniemen liikuntahallin rakentamisen aloittaminen. Naantalin ensi vuoden suurin investointihanke on Kalevanniemen koulurakennuksen uudistus, ja lisäksi aloitetaan samaan yhteyteen liikuntahallin konkreettinen toteutus. Nämä hankkeet tulee saada kunnialla maaliin.

Aho on tyytyväinen myös työpaikkaomavaraisuuden merkityksen korostumiseen hallituksen ryhmien välisissä neuvotteluissa.

Kuntatalous on kiristynyt vuoden aikana odotetusti, ja talous kiristyy suunnitelmakaudella. Ensi vuonna talous on vielä tasapainossa, mutta vuonna 2026 talous painuu epätasapainoon. Lähtötilanne haastaviin aikoihin on kuitenkin hyvä, ja kaupunki voi rauhassa suunnitella tulevia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi.

Kuluvan vuoden lähtötaso lainamäärän osalta lienee lähellä nollaa. Investointitason saaminen kestävälle, noin kymmenen miljoonan euron tasolle, on tavoite.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)