Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer on kartoittanut tuoreessa tutkimuksessaan pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden omistajatietoja vuosilta 2006–22. Aineistona on Tilastokeskuksen muun muassa Verohallinnolta keräämiä ei-tunnistettavaan muotoon muutettuja osakastietoja. Kyseessä on ensimmäinen kattava selvitys suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien yritysten omistajista.

– Henkilöomisteiset listaamattomat yritykset ovat erittäin tärkeitä Suomen taloudelle. Vuonna 2022 tutkimuksessa tarkastelluista 106 000 toiminnassa olevasta osakeyhtiöstä niitä oli 86 prosenttia. Niiden osuus oli 30 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta ja 49 prosenttia työllisyydestä, Knüpfer sanoo tiedotteessa.

Samuli Knüpfer yllättyi havaittuaan aineistoista, miten vähän Suomessa on erityisen merkittävää taloudellista päätösvaltaa käyttäviä omistajia, sillä omistus on erittäin keskittynyttä. Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä. Määrä on kuitenkin kasvanut vuoteen 2006 verrattuna.

– Kansankapitalismi on edennyt isoin harppauksin viime vuosina. Yli 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista omistaa listattuja osakkeita tai sijoitusrahastoja. Myös listaamattomilla yrityksillä on mahdollisuus jakaa omistamista laajemmalle. Osakekannustimet ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja sitouttaa työntekijöitä tekemällä heistä omistajia, Knüpfer kannustaa.

Tutkimuksen mukaan keskimääräisellä omistajalla on yritysvarallisuutta 337 000 euroa. Keskimääräisellä omistajalla on omistusosuuksia 1,5 yrityksessä. 81 prosenttia omistaa vain yhden yrityksen osakkeita, kun taas vain yksi prosentti omistaa osuuksia kymmenessä tai useammassa yrityksessä. Näiden sarjaomistajien keskimääräinen yritysvarallisuus on seitsemän miljoonaa euroa.

Knüpfer kertoo, että henkilöomisteisten yritysten omistajista 73 prosenttia on miehiä. Heidän omistusosuutensa muodostaa 77 prosenttia yritysvarallisuudesta.

40–64-vuotiaat ovat yleisin ikäryhmä omistajien joukossa. Tämä ikäryhmä vastaa 31 prosenttia väestöstä, mutta 60 prosenttia omistajista ja 68 prosenttia yritysvarallisuudesta. 65 vuotta täyttäneet muodostavat 23 prosenttia väestöstä, mutta vain 13 prosenttia omistajista ja 14 prosenttia yritysvarallisuudesta.

– Tämän ikäryhmän harvinaisuus omistajien keskuudessa johtunee omistetun yrityksen myynnistä tai lopettamisesta eläkkeelle siirryttäessä ja sukupolvenvaihdoksista perheyrityksissä, Knüpfer sanoo.

Myös maantieteellisesti omistajat jakautuvat epätasaisesti, sillä Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa on Knüpferin mukaan enemmän yritysvarallisuutta kuin niiden väestömäärä antaa olettaa. Kolmenkymmenen suurimman kunnan joukossa Helsinki, Espoo, Joensuu, Nurmijärvi, Vaasa ja Salo ylittävät väestöosuutensa yritysvarallisuudessa.

– Yritysvarallisuuden määrä jää selvästi väestöosuutta pienemmäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sekä Kotkassa, Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Keskimääräinen omistaja on varakkain Helsingissä, Joensuussa, Vaasassa ja Turussa, Knüpfer kertoo.

Yritysvarallisuuden osalta varakkaimpaan prosenttiin kuuluu 1 700 omistajaa, jotka hallitsevat lähes puolta kokonaisvarallisuudesta. Tämä osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2006 lähtien. Varakkaimman prosentin keskimääräinen varallisuus on 16 miljoonaa euroa.

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat henkilöomisteisten yritysten osakkeita todennäköisemmin kuin muut. Kolme neljästä on miehiä, yksi seitsemästä puhuu äidinkielenään ruotsia ja maisterin tutkinto löytyy joka kolmannelta.

Joka viidennellä omistajalla on vähintään miljoona euroa yritysvarallisuutta, kun taas vähintään kymmenen miljoonaa euroa omistavien osuus on vain 0,4 prosenttia. Yritysvarallisuuden mukaan laskettuna Suomessa oli 8 500 miljonääriä vuonna 2022, kun heitä oli vuonna 2006 vain 3 400.

– Tämä kasvu heijastanee yritysten arvon kasvua, uusien erittäin hyvin menestyneiden yritysten perustamisia ja sukupolvenvaihdoksia perheyrityksissä, Knüpfer sanoo.

Omistajakunnassa on huomattavaa vaihtuvuutta yli ajan. Joka vuosi joka kymmenes omistajista lopettaa ja uusia omistajia aloittaa 13 prosenttia. Nettomääräisesti omistajien määrä siis kasvaa joka vuosi yhden prosentin. Vuosien 2006–22 aikana omistajakunnasta säilyy vain 35 prosenttia sen alkuperäisistä jäsenistä. Varakkaimmassa prosentissa selviydytään huomattavasti todennäköisemmin. Heistä noin neljä prosenttia on muuttanut pois Suomesta.

Vuoden 2006 varallisuusasema ennustaa vahvasti vuoden 2022 asemaa.

– Omistajien vaihtuvuus on luonnollinen osa dynaamista markkinataloutta. Samalla on kuitenkin mahdollista, että jotkin yritykset lopettavat ennenaikaisesti tarvittavan rahoituksen tai omistajaosaamisen puutteen takia. Valtiovallan tulisikin kiinnittää huomiota pääomamarkkinoiden kehittämiseen ja omistajaosaamisen parantamiseen. Omistajanvaihdosten tukeminen luopumistilanteissa ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa olisi myös tärkeää, Knüpfer toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Massan sijasta massia

Loistoristeilijän valmistuminen näkyy myös matkailutilastoissa. Laivan filippiiniläisiä työntekijöitä koulutetaan Turussa ja se aiheuttaa ison piikin tilastoihin.

Euroopassa tehtiin matkailussa ennätyksiä jo viime vuonna, Suomessa vain Lapissa. Lapin matkailu kasvaa ja kukoistaa, mutta muu maa kärsii kotimaisen kysynnän puutteesta, sillä matkailu on Suomessa edelleen riippuvainen kotimaisista matkailijoista. Muualta tulevia matkustavaisia on yhä vain vähän.

Uusi illalliselämys starttaa Logomossa

Smörrebröd.

Logomon MOVE 5D-tila saa uuden fine dining -kokonaisuuden, kun syyskuussa käynnistyy kolmas immersiivinen illalliskonsepti – The Essence of Taste. Tällä kertaa vieraat pääsevät matkalle maailman ympäri – kahdeksan kohdetta, kaksitoista ruokalajia ja täysin uusi tarina tekevät illasta moniaistillisen seikkailun, jollaista ei muualla Suomessa koeta.

Pääosassa suomenruotsalainen vammaishistoria

Vammaishistoriakuukautta vietetään syyskuussa toista kertaa Suomessa. Kuukautta koordinoi verkosto, jossa on mukana yksityishenkilöitä, aktivisteja, instituutioita ja järjestöjä, joilla on erilaisia yhteyksiä vammaisliikkeeseen ja vammaisten ihmisten kulttuuriperintöön.

Termostaatit kuntoon, kulutus kuriin

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua.

Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kannattaa laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, vaikka syksy vielä lämpimältä näyttäisikin. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.

Mediakuvasto kotihoidosta vahvistaa ikääntyviin liitettyä taakkapuhetta

Ikääntyneiden kotihoitoa on käsitelty mediassa runsaasti viime vuosina. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sanomalehdissä julkaistut kuvat kotihoidosta rakentavat mielikuvaa kiireisestä työn arjesta ja ikääntyneistä passiivisina hoivan kohteina.

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Ulpukassa

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Uintikeskus Ulpukassa. Ulpukassa käyvät koululaisryhmät esikoululaisista lukiolaisiin. Nuorimmille oppilaille opetuksen toteuttaa uimaopettaja.

Työtapaturmat vähentyneet työn luonteen muuttuessa

Työn tekemisestä on tullut turvallisempaa ja tapaturmariskit ovat pienentyneet. Muutos mahdollistaa myös työtapaturmavakuutuksien hinnoittelun päivittämisen.

Viking Linella kesän aikana lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa

Viking Linen Turku–Tukholma-reitin matkustajamäärä oli kesäkaudella lähes 740 000.

Kesälomakausi houkutteli matkustajia Viking Linen laivoille viime vuoden tapaan. Kesän huippusesonki jatkui pitkälle elokuuhun Suomeen saapuvien turistien voimin.

Elokuussa ensirekisteröitiin uusia autoja viidennes vähemmän kuin viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 5 262, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan elokuussa rekisteröitiin 9 247 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

Kaukolämpötyö sulkee ajokaistan Kalevantiellä

Kaukolämpötyö jatkuu Kalevantiellä Jaanintien risteyksen kohdalla 9.–26. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä Varissuon suuntaan ajettaessa.

Turku kutsuu uudet kaupunkilaiset Turun päivän etkoille TPS–KalPa-otteluun

Turun kaupunki toivottaa kaikki tänä vuonna Turkuun muuttaneet uudet kaupunkilaiset tervetulleiksi jääkiekko-otteluun Turun päivän etkoille. Ilta huipentuu poptähti Robinin esiintymiseen.

Biojätteen lajittelu entistä yleisempää

Kuntien jäteyhtiöt ovat ulottaneet jätelain ja alueellisten jätehuoltomääräysten vaatimusten mukaisen biojätteen erilliskeräyksen yhä useamman suomalaisen saataville. Kuvissa asukasmäärien osuudet ennen jätelain velvoitteiden voimaantuloa (oik.) sekä tilanne nyt (vas.).

Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista on saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.

Elokuu maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa koettiin elokuussa poikkeuksellinen helleaalto.

Yliopiston tutkijat nousevat Tieteen lavalle – aiheena musiikin voima

Keskustelua teatterin yleisölämpiössä johdattaa kaupunginteatterin teatterinjohtaja Satu Rasila.

Kaikille avoin ja maksuton Tieteen lava -keskustelusarja jatkuu kaupunginteatterin teatterin yleisölämpiössä. Tieteen lava on Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin yhteinen formaatti, jossa tutkijat avaavat teatterin ohjelmistossa olevien esitysten teemoja.

Liikenneturvallisuusviikolla huomio keskittymiseen liikenteessä

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Liikenneturvallisuusviikkoa. Teema ”Aistit avoinna liikenteessä” kannustaa lapsia ja nuoria keskittymään liikenteeseen ja aikuisia tukemaan turvallista liikkumista esimerkillään. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa, että liikenneturvallisuus opitaan lapsena ja se on paljon muutakin kuin pelkät säännöt.

Menestyskomedia Kvartetti avaa Teatteri Akselin juhlavuoden syyskauden

Reggien roolissa Kvartetti-näytelmässä nähdään Kari Danielsson.

Ronald Harwoodin käsikirjoittama Kvartetti (The Quartet) sai pohjoismaisen ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002 ja sitä esitettiin loppuunmyydyille saleille tauotta lähes kymmenen vuotta. Kvartetti nähdään kymmenvuotisjuhliaan viettävän Teatteri Akselin päänäyttämöllä Aleksi Kauppisen ohjaamana. Näytelmä saa ensi-iltansa perjantaina 12. syyskuuta. Esityskausi jatkuu 17. lokakuuta saakka.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien nettiyhteydet kuntoon

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien netin kuntoon laittamista. Valiokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) ja varapuheenjohtaja Timo Furuholm (vas.) muistuttavat hallitusta, että toimivat yhteydet ovat kasvutoimia.

Kuivuusjaksot ja rankkasateet merkittävin riski vesihuollolle

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskin vesihuollolle.

Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, jonka toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot haastavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa.

Urheilu

Turkulaiset salibandyjoukkueet uuden edessä

TPS:n ja FBC Loiston keskinäisestä taistosta on lupa odottaa entistä tasaisempaa. Kauden ensimmäistä derbyä joudutaan odottamaan lokakuun alkuun.

TPS ja Loisto lähtevät F-liigan kauteen muuttuneessa tilanteessa

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.