Marraskuussa julkaistavissa uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa on ensimmäistä kertaa mukana grammamääräinen suositus täysjyväviljan saannille. Suomalaisessa ruokavaliossa leipä on merkittävin täysjyväviljan lähde, joten leipävalinnoilla on väliä.

Suomessa tiedetään paljon kuidusta ja sen terveyshyödyt tunnetaan hyvin, mutta täysjyvän hienous on vielä piilossa. Harva tuntee kaikkia täysjyvän hyvää tekeviä ominaisuuksia tai tietää, että ruokavaliotekijöistä juuri täysjyvän vähäinen saanti aiheuttaa eniten terveiden elinvuosien menetystä – enemmän kuin liiallinen suolan saanti. Jopa puolet suomalaisista (50 %) on lisäksi autuaan tietämättömiä siitä, että täysjyväleipä on hyvä valinta myös ympäristön kannalta.

– Joskus voi olla vaikea tunnistaa, millaisia muutoksia ruokavalioon tulisi tehdä, jotta söisimme mahdollisimman täysipainoisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Ruoka ja syöminen ovat iloinen asia, ja siksi haluamme osaltamme nostaa esiin helppoja vaihtoehtoja, kuten täysjyvää, Vaasan Oy:n liiketoimintajohtaja Minna Cousins kertoo.

Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan päivässä tulisi syödä vähintään 90 grammaa täysjyvää. Tällä hetkellä suomalaiset eivät yllä suosituksiin, sillä miehet syövät täysjyvää noin 63 grammaa ja naiset noin 47 grammaa päivässä. On siis syytä sekä lisätä täysjyvätietoisuutta että tehdä täysjyvän valitsemisesta helppoa ja herkullista.

– Olemme asettaneet tavoitteeksi, että vuonna 2030 myyntivolyymistamme 60 prosenttia on täysjyväleipiä. Kokemuksemme mukaan taloudellisesti haasteellisina aikoina ihmiset kääntyvät usein ravintoköyhempien leipien puoleen. Trendi on kuitenkin nyt ilahduttavasti kääntymässä taas terveellisempien valintojen suuntaan, Cousins jatkaa.

Täysjyvän suosiminen on helppo tapa edistää omaa terveyttä, sillä kun viljasta käytetään koko jyvä, kaik­ki sen sisältämät kuidut, vitamiinit ja hivenaineet tulevat syödyksi. Täysjyväjauhoissa on noin 80 prosenttia enem­män kuitua kuin tavallisissa, ”valkoisissa” jauhoissa, joista on poistettu kuori ja alkio. Moni pitää vehnätu­otteita ravintoköyhinä, mutta täysjyväisenä vehnäkin on hyvä kuidun lähde.

Täysjyvää syömällä voi edistää myös ympäristön terveyttä. Täysjyvätuotteissa käytetään koko viljan jyvä ja kaikki sen sisältämät ravinteet – mitään ei mene hukkaan. Täysjyvää käytettäessä viljelymaa hyödyn­netään mahdollisimman tehokkaasti ja korjatusta sadosta saadaan mahdollisimman paljon ruokaa.

Täysjyvää ei voi tunnistaa värin tai koostumuksen perusteella. Viljatuotteiden täysjyväpitoisuus vai­htelee, eikä sitä pysty päättelemään tuotteen ulkonäöstä tai väristä. Täysjyvä voi olla rouhetta, hiutaleita tai jauhoa – ei välttämättä kokonaisia jyviä. Mahdollisimman täysjyväisen tuotteen löytää pakkausmerkintöjä tarkastelemalla. Leipää saa kutsua täysjyväleiväksi silloin, kun vähintään 50 prosenttia viljaraaka-aineesta on täys­jyvää.

Täysjyvän saannissa suomalaisilla on eniten parantamisen varaa vehnätuotteissa, joissa lähes aina valitaan puhdistetusta vehnästä valmistettuja tuotteita. Vilkaisemalla pakkausselosteita ja suosimalla täys­jyväisiä vehnätuotteita voi tehdä suurimman parannuksen täysjyvän saannissaan. Viisi viipaletta täysjyväleipää täyttää päivän täysjyvätarpeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)