Nykyään Turun Suomalaisen Yhteiskoulun toista luokkaa käyvä Ville Kauppinen on kilpaillut jo neljä kertaa Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa mukana.

– Olen ollut osallistunut näihin kilpailuihin osittain samalla kokoonpanolla seiskaluokalta asti. Ja nyt ollaan ilmoittautumassa mukaan jo viidettä kertaa ensi kevääksi. Tilastot kiinnostavat, mutta mukavaa on kilpailla, kun olemme pärjänneet monesti niin hyvin, Kauppinen kertoo.

Turkulaiset pärjäsivät hyvin Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisten Suomen finaalissa viime keväänä. Yläkoulusarjan voittajat ovat Turun normaalikoulusta ja lukiosarjan voittajat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta. Lisäksi yläkoulusarjassa Turun Lyseon koulu tuli toiselle sijalle.

Kilpailun myötä Kauppinen kertoo oppineensa tutkimaan paljon tarkemmin lukemaansa tietoa.

– Jos joku luku tai tilasto näyttää tulevan epämääräisestä lähteestä, niin kyllä sen tutkin uudelleen. Luotan esimerkiksi Tilastokeskuksen tai Eurostatin tilastoihin, hän toteaa.

Tilasto-olympialaiset on kansainvälinen kilpailu nuorille, ja sen tavoitteena on edistää tilastojen lukutaitoa kiinnostavasti. Tilastokeskus muistuttaa tiedotteessaan, että tilastojen lukutaito on digiajan kansalaistaito, sillä nuorten kyky arvioida tiedon luotettavuutta on kovalla koetuksella sosiaalisen median sisältötulvassa.

Lisäksi Kauppinen on saanut uusia ystäviä kilpailusta, ja Oulussa viettämänsä syysloman aikana hän tapasi kilpailussa tutustumiinsa uusia kavereita. Matematiikka aineena on Kauppiselle helppoa ja mielenkiintoista, ja hän aikoo harvinaislaatuisesti kirjoittaa jo lukion toisen luokan keväällä pitkän matematiikan.

– Olen opiskellut itsenäisesti pitkän matematiikan kursseja, koska saan niitä paljon nopeammin valmiiksi yksin opiskellessa, hän sanoo.

Turun Lyseon koulun matematiikan opettaja Marko Mäkinen kertoo, että yläkoulun aikana opetellaan noin muutama viikko yhteensä tilastotiedettä. Hänen mielestään sitä voisi kuulua enemmänkin opintosuunnitelmaan.

– Eivät nuoret välttämättä osaa kyseenalaistaa, että mikä on totta ja mikä ei. On ihan hyvä, kun järjestetään tällaisia tilasto-olympialaisia, jotta he pääsevät tulkitsemaan tilastoja, ja opetellaan tilastotiedettä kilpailua varten, Mäkinen toteaa, ja toivoo, että muutkin nuoret innostuvat tutustumaan paremmin tilastoihin.

Matematiikan opettajana Mäkinen on huomannut, että myös luvuilla on tärkeä osa siitä, että opitaan tulkitsemaan esimerkiksi tilastoihin ja lukuihin perustuvaa tietoa oikein.

– Jos tilastoissa käytetään puutteellista tietoa, niin helposti saadaan väärä kuva kokonaisuudesta. Eli on tärkeää opetella ymmärtämään tilastojen merkitys, ja mihin niitä vertaa.

Esimerkiksi valtionvelka tai sitten vaikka rokotusten haittavaikutus pitää osaa suhteuttaa oikeaan määrään, jotta voi päätellä sen oikein, hän sanoo.

Mäkinen on huomannut että klikkiotsikoissa tai sosiaalisessa mediassa voi tulla esille lukuja, jotka tuntuvat suurilta, mutta ne eivät olekaan todellisuudessa olekaan, jos osaa verrata ja suhteuttaa niitä oikein.

Mäkisen mukaan muutenkin numerot näyttelevät aika isoa roolia arjessa.

– Jo rahankäytössä on tärkeää. Esimerkiksi pikavippejä ottaessa kuukauden korko voi tuntua pieneltä, mutta todellisuudessa pankkilainan vuotuinen korko on paljon pienempi. Sitä voi niin helposti kuluttaa rahaa väärin, jos ei huomioi vaikka koroissa aikajaksoa. Onhan nykyään moni ulosoton piirissä, hän sanoo.

Marianne Rovio