Vesivahingot ovat paljon luultua yleisempiä. Syy niihin löytyy usein inhimillisistä virheistä, laiterikoista ja toisinaan laiminlyönneistä. Turkulaiselle taloyhtiöiden hallituskonkarille Mika Artesolalle vesivahingot taloyhtiössä ovat harmillisen tuttuja. Niiden välttämiseksi hän kertoo vinkit, joilla voi vähentää huomattavasti vesivahingon riskiä.

– On mitä vaan touhuamassa, niin vesiä ei pidä jättää valumaan ilman valvontaa. Aina hana kiinni, kun pesukone ei ole käynnissä. Ehdottomasti ei koskaan poistuta kotoa, kun pesu- tai astianpesukone on päällä. Ei myöskään nukkuessa jätetä päälle, sillä vesivahinko ei pidä meteliä.

Artesolan mukaan taloyhtiöissä pitäisi muistuttaa ja tiedottaa ihmisiä toimenpiteistä ja tarkistuksista. Kaikki eivät esimerkiksi fyysisen kunnon takia pysty tyhjentämään lattiakaivoa, mikä on tärkeä vesivahinkoa ennaltaehkäisevä toimenpide.

– Jotenkin tämä pitää silti hoitaa. Nämä ovat haasteita, joita ei ole aiheutettu huolimattomuudella, mutta tarvittaisiin kuitenkin apua. Suurissa yhtiöissä on huoltohenkilöt, mutta pienissä talkoohengen yhtiöissä nämä helpommin jäävät.

On tapauksia, joissa asukkaat ovat poistuneet vain hetkeksi kotoaan, ja sillä välin käynnissä olleen pesukoneen vuoto on yllättänyt jopa monen kerroksen asukkaat.

– Käyttämättömän seinähanan tulppaus taas ei ehkä ole yleisesti tiedossa. Suurin osa tällaisista vahingoista johtuu siitä, ettei tiedetä, miten pitää tehdä.

Artesola muistelee, että vuosittain Suomessa sattuu jopa 36 000 vesivahinkoa, joista vakuutusyhtiöiden korvausmäärä on yli 150 miljoonaa euroa. Tästä puuttuu luonnollisesti kaikki korvaamatta jätetyt vahingot.

– Jos taloyhtiössä vesivahinko on jonkun aiheuttama, yhtiö lähtee yleensä pyytämään aiheuttajalta rahaa. Mutta nämä ovat yksilöllisiä tapauksia. Vakuutusyhtiöt pyrkivät selvittämään tarkasti, johtuuko vaikkapa suihkun lattiakaivon päälle sammuminen sairauskohtauksesta vai siitä, että asukas todella sammui, kertoo Artesola esimerkin.

Pohjola Vakuutuksen mukaan kodinkoneiden vuotovahingoista koituvat kalleimmat seuraukset palovahinkojen lisäksi. Astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen irtoaminen, vuotaminen tai rikkoutuminen on yleinen vahingon aiheuttaja. Omakotitalon keittiössä vahingot voivat yltää jopa sadan tuhannen euron laskuun, sillä keittiötä harvemmin on vesieristetty.

– Putkiliitosten ja letkujen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja kuluvat osat, kuten poistoletku, uusia määräajoin. Kodinkoneiden huollosta ja osien kunnosta ei kannata tinkiä tiukassakaan taloustilanteessa, sillä kustannukset vahingosta ovat huomattavasti ennaltaehkäisyä suuremmat, kertoo
korvauspäällikkö Sini Kujala.

Artesola opastaa asukkaita samoin, ja kehottaa asentamaan astianpesukoneen alle aina vuotokaukalon, joka ainakin vähentää vahingon laajuutta.

– Jollette taloyhtiössä tiedä, missä on vesisulut, kysykää huoltohenkilöltä. On tosin helppo sanoa, että tee noin tai näin, sillä paniikkitilanteessa ei välttämättä osaa toimia.

Taloyhtiöllä on oikeus mennä asuntoihin tarkistamaan tilanne. Syy voi olla turvallisuuteen tai rakennuksen kunnossapitoon liittyvä katselmus.

– Parasta on, että se joka käy, olisi yhtiön valtuuttama henkilö asukkaan kanssa sovittuna ajankohtana. Käynnistä pyritään aina ilmoittamaan etukäteen, sillä eihän se kovin kivalta tunnu päästää asuntoon muita ihmisiä, Artesola kommentoi.

Eveliina Portnoj